torstaina, toukokuuta 29, 2008

Toimiva suojelukoira

Tästä minä tykkään!
Video on israelilainen Amnon Ben Itzhakin, kennel Lev Praee.

keskiviikkona, toukokuuta 28, 2008

Henry - monitaituri

Tehtiin lenkki rantaan Henryn kanssa.
Osoittautui että Henry tykkää intohimoisesti noutaa keppejä vedestä. Ei yhtään epäröinyt uida.
Isovillojen noutajageeni tunkee näköjään läpi.
Pitäisiköhän kouluttaa sitä noutamaan ihan oikeesti?
Suojelu- ja vahtiviettinen noutaja... Hm. Ei kuulosta hassummalta. Ilmeisesti siitä tulee myös kohtuullinen vetokoira.
En taida sittenkään luopua tästä huvittavan näköisestä piskistä.....

sunnuntai, toukokuuta 25, 2008

Henry edistyy

Henryn kanssa 6 kilometrin lenkillä josta noin puolet maantietä.
Vissiin ensimmäinen kertaa etten kironnut autoja, vaan päinvastoin toivoin niitä.
Nyt voi sanoa että Henry on autovarma. Ei välitä autoista yhtään.
Myös vastaantullut Akilleksen pyöräjengi säilyi hengissä. Henry katseli muttei yrittänytkään hyökätä niitä kohti.
Motoristit kiinnostaa vielä. Hiljaiset pyörät on ok, vaan ne korkeaääniset!!!!! Mutta aika hyvin sietää myös ne. Laitoin herran istumaan kun niitä tuli.
Tyttö scootterilla ei aiheuttanut problemaa koiralle.
Hiekkatiellä tuli yllättäen vastaan lenkkeilijä. Ihan kuin tilauksesta. Kiinnosti koiraa, mutta sai juosta rauhassa. Laitoin varmuuden välttämiseksi koiran istumaan.
Käytän lenkeillä useimmiten Lara-äiskän tolppavaljaita Henryllä. Ei tule nykäistyä kaulapannasta eikä siten nostatettua koiraa viettiin. Toimii tosi hyvin. Koira pysyy rauhallisena ja kuuntelee.
Henry kun on nopea reaktioissaan. Ja aina valppaana.

Eilen lenkillä huomasin että sen kintereet eivät ole enää niin löysiä. Yllättävän vähällä treenillä sille on siis tullut lihaksia takaosiin. Ilmeisesti ylä-alamäkileikit ovat tehneet hyvää.
Lenkeillä se saa olla mahdollisimman paljon vapaana, ja silloin kun se on valjaissa annan sille luvan vetää kun lähestytään kotia. Hyvää treeniä takajaloille, ja samalla myös vetoharjoitusta.
Täytyy kokeilla mitä nopeustreenit sileällä tekee sen takaosalle.

keskiviikkona, toukokuuta 21, 2008

Ergonomiset pannat

Bongasin tämän www.larzpetgear.com ihan vahingossa kun surffasin netissä. Firma on erikoistunut "ergonomisiin" koirien kaulapantoihin, valjaisiin ja taluttimiin. Niiden idea on että ne säästävät koiraa niska- ja rankavammoilta. Pannoissa ja taluttimissa on stretch-osa joka koiran nykiessä vaimentaa rankaan suuntautuvan voiman. Voipi olla, että tässä on ideaa.

Muistakaa, hyvät ihmiset, käydä Doggy Trends blogissa silloin tällöin kans! www.doggytrends.blogspot.com

tiistaina, toukokuuta 20, 2008

Henryn koulu jatkuu

Eilen Henryn kanssa Maarin koulutuskentällä. Treenattiin rauhoittumista. Sen jälkeen pieni puistotottis Runeberginpuistossa. Meni yllättävän hyvin kun oli sopivasti häiriötä. Olihan kello n 21.30 eikä paljon ihmisiä liikkeellä.

Tänään ajettiin pieni 250-300 metrin 1/2 tuntia vanha jälki. Meni ok.

Pedron ja Laran iltalenkin päätteeksi Lara nosti saman, nyt 2 tuntia vanhan jäljen ja noukki Henryn unohtamat välipalkat!

Henryn kanssa vielä pihalla vähän tottista = seuraamista, joka vielä on asteella: istuu oikein perusasennossa ja tapittaa ohjaajaa komennolla FOT.
Pakko uskoa että tästä piskistä tulee tosi hyvä. Joskus.

Leikkausarpi siisti. Pitänee kuitenkin käydä näyttämässä Sennalle.

maanantaina, toukokuuta 19, 2008

Taidettako ?

Moni on varmaan saanut alla olevan vetoomuksen. Minä en yleensä allekirjoita mitään, tällä kertaa tein poikkeuksen. Toivon kuitenkin että tarina osoittautuu valheeksi.

Vuonna 2007 "taiteilija" Guillermo Vargas Habacuc otti kadulta kulkukoiran, sitoi koiran taidegalleriaan ja antoi sen nääntyä kuoliaaksi. (Katso liitteen kuvat) Useita päiviä "taiteilija" ja galleriavieraat katsoivat tunteetta tätä "mestariteosta", jonka koiran kuolinkamppailu muodosti. Lopulta koira menehtyi. Näyttävätkö oheiset kuvat sinusta taiteelta? Mutta tässä ei vielä ole kaikki: arvostettu taidebiennaali Visual Arts Biennial of the Central American on nyt kutsunut taiteilijan tekemään saman julman performanssin uudelleen tämän vuoden biennaaliin. Auta pysäyttämään tämä taiteen nimissä tehtävä eläinrääkkäys! Mene jommalle kummalle seuraavista sivuista: http://www.petitiononline.com/ea6gk/petition-sign.html tai http://www.petitiononline.com/13031953/petition.html
ja allekirjoita vetoomus "taideteoksen" pysäyttämiseksi. Lähetä tämä kirje kaikille tuntemillesi eläinihmisille. Ole kiltti. Allekirjoitus ei luonnollisestikaan maksa mitään ja aikaa siihen kuluu noin minuutti.

Ja tässä Wikipedian versio:

In August, 2007, Vargas displayed his "Exposición N° 1" in the Códice Gallery in Managua, Nicaragua. The exposition included the burning of 175 pieces of crack cocaine and an ounce of marijuana while the Sandinista anthem played backwards.[4][5] The work also included an emaciated dog tied to a wall by a length of rope with "Eres Lo Que Lees" ("You Are What You Read") written on the wall in dog food.[4][5] The work attracted controversy when La Nación reported that the dog had starved to death as part of Vargas's work.[4][3] Photographs of the exhibit appeared on the Internet, showing the dog tied to the wall in a room full of standing people. There are no indications in the photos of where or when they were taken, nor of who took them. The outrage triggered by the photos and the allegations that the dog had been left to starve to death quickly spread internationally via blogs, e-mails, and other unconfirmed sources, including an internet petition to prevent Vargas from participating in the 2008 Bienal Centroamericana in Honduras that received over two million signatures.[6][5] Vargas has endorsed the petition, saying that he, too, has signed it.[7]

Juanita Bermúdez, the director of the Códice Gallery, stated that the animal was fed regularly and was only tied up for three hours on one day before it escaped.[4][5] Vargas himself refused to comment on the fate of the dog,[5][3] but noted that no one tried to free the dog, give it food, call the police, or do anything for the dog.[3] Vargas stated that the exhibit and the surrounding controversy highlight people's hypocrisy because no one cares about a dog that starves to death in the street.[3] In an interview with El Tiempo, Vargas explained that he was inspired by the death of Natividad Canda, an indigent Nicaraguan addict, who was killed by two Rottweilers in Cartago Province, Costa Rica, while being filmed by the news media in the presence of police, firefighters, and security guards.[8]

Upon conducting a probe, the Humane Society of the United States was informed that the dog was in a state of starvation when it was captured and escaped after one day of captivity; however, the organization also categorically condemned "the use of live animals in exhibits such as this." [9] The World Society for the Protection of Animals (WSPA) also investigated the exhibit.[6] WSPA found the information regarding the issue to be "inconsistent" and met with sponsors of the Honduras Bienal to ensure that no animals would be abused at the 2008 exhibition in that country. [6]

Ja tässä blogi josta vissiin kaikki lähti viime vuonna. Päätelkää itse.







Masi

Tässä kuvia Laran ja Pedron Masi-pennusta, kuvaaja m m Nina. Mukana myös skotti Pitsi.
Masi harrastaa agilityn ohella myös tokoa. Ninan ottamia kuvia Masista löytyy myös Suomen Rescue Koirien Kummit ry:n kalenterissa sekä Merimaskun Koirakerhon nettisivuilta

lauantaina, toukokuuta 17, 2008

Kipeitä koiria

Kävin katselemassa Lancen Mackeyn kotisivuja ja Zorro-koiran vointia. Koira näyttää kämiseltä koska karvat lähtee mutta paranee näköjään päivä päivältä. Niille jotka ihmettelevät kuka tämä Mackey on kerrottakoon että hän on tupla Iditarod ja Yukon Quest voittaja ja tämän vuoden All Alaska Sweepstakesin kolmonen. Iditarod on maailman pisin valjakkokisa - 1800 km - ja Yukon Quest vähän lyhyempi. Mackey voitti molemmat tänä ja viime vuonna ja kirjoitti näin ollen valjakkoajon historiaa.
Tänä vuonna kilpailtiin myös All Alaska Sweepstakes-kisassa. Siinä Mackeyn Zorrokoira loukkaantui pahasti moottorikelkkailijan tömähtäessä valjakkkoon.

Täällä toisella puolella pohjoista maapuoliskoa, eli kotosuomessa Henry-koira toipuu leikkauksesta erinomaisesti. Vielä tänäään jätkä kulkee tötsä päässä. Koiraa se ei tunnu häiritsevän. Sen sijaan kyllä meikäläistä. Henry ei väistä mööpeleitä eikä ovia ja metelistä tietää missä herra tassuttelee. Ei muuten väistä ihmisiäkään!

Nyt valmistaudutaan kuuntelemaan Suomi-Ruotsimatsia radiosta

torstaina, toukokuuta 15, 2008

keskiviikkona, toukokuuta 14, 2008

Pahempaa kuin Hitchcockin Linnut

Onnex nämä tyypit eivät ole keksineet meidän pihaa.
Paitsi se yksi. Siitä voisi olla hyötyä mutterien pyörittämisessä kun on aika vaihtaa autonrenkaat. Ainakin se tietää mihin suuntaan ruuvi kiertyy auki:

tiistaina, toukokuuta 13, 2008

Rohkea dalmatiankoira

En tiedä kuinka monelta ihmiseltä minä olen kysynyt miksi dalmatiankoirasta on tullut palokuntalaisten lemmikki Jenkeissä. Mitä virkaa sillä on ollut palokunnassa? Vastausta en ole saanut. Edes kasvattajat eivät tunnu tietävän.

Viime lauantaina osallistuin kokoukseen jossa suunniteltiin isojen eläinten pelastustoimintaa. Mukana oli Suomen ainoa ammattilainen tällä saralla, Vesa Nurminen Helsingin palolaitokselta.
Hän näytti kuvaa jossa näkyi paloauto ja auton vierellä dalmatiankoira. Kysyin tietääkö hän miksi yhdistetään juuri tämä rotu palokuntaan.
Hän kertoi että koirat etsivät uhreja palavista taloista siihen aikaan kun palomiehillä ei vielä ollut muuta hengityssuojaa kuin oma partansa (!), eivätkä pystyneet menemään palavaan taloon. Dalmatiankoirat olivat kuulemma hyvin rohkeita eivätkä pelänneet tulta. Siksi niitä käytettiinkin. Kun keksittiin happilaitteet koiria ei enää tarvittu sisäetsinnöissä, mutta dalmatialainen säilytti paikkansa palokuntien lemmikkinä.

lauantaina, toukokuuta 10, 2008

Dogien muotiblogi

Dogien muotiblogi avattu www. doggytrends.blogspot.com

Vauhdissa taas

Henry on taas oma itsensä.
Tänään poistatin haavasuojan. Ja herranjestas, sehän nipisti herran herkkää hipiää. Avuksi otettiin taas hampaat. Mutta herra ei purrut mua kuin kerran...

Mahtaa ottaa päähän kun terrori ei enää pure (!)
Tötsä piti laittaa koska Henry-herra alkoi poistaa tikit itse.

Hiukan hankalaa jahdata häntää...









Kuuluisat nestepussit.
Onneksi jätkä nukkui koko yön nesteytyksen aikana. Pussit oli nimittäin kiinni kirjahyllyssä!









Tytönvärinen kanyyli !!!!!

perjantaina, toukokuuta 09, 2008

TÄSSÄ SE ON! HENRYN KIVI

Henry taas ok.

Äijä vietti päivän Avecissa jossa se sai vielä kaksi tippapussia nestettä, paraffiiniöljyä ja tulehduslääkettä.
Kotiin tultuamme tein minikävelylenkin. Ja kas, silloin irtosi. Kivihän siellä oli. Piti tietysti kuvata traditionaalisen tikkuaskin vierellä.

Klinikalla tavattiin mun entinen työkaveri jonka äidillä on Dalin Wilma-sisko.
Wilmallakin näyttää olevan voimakas suojelu- ja puolustusvietti. Ensimmäisenä sen sai kokea roska-auton kuski.

Olisi kiva tietää ovatko muut sisaret samanlaisia? Omistajat kirjottakaa ja kertokaa pliis, jos luette tämän.

Minusta alkaa näyttää että olen saanut aikaiseksi "vanhan ajan koiria", sellaisia jotka todellakin puolustavat omistajaa ja vahtivat pihaa ihan oikeesti. Siis juuri sellaisia joita nyky-yhteiskunta ei halua.

torstaina, toukokuuta 08, 2008

Henry tosi huonona

Ei se ollutkaan mikään kunnon mahatauti se Henryn oksentelu.
Kun koira ei päivän aikana piristynyt yhtään vaan meni huonompaan kuntoon vaikka oksentelu oli loppunut vei mun kaveri joka piti koiraa silmällä sitä eläinlääkäriin.
Henryn ohutsuolesta löytyi tukos jonka nimi on KIVI.
19-aikaan jätkä leikattiin ja lääkittiin. Leikkauksen aikana kivi lähti liikkeelle ja on tällä hetkellä jossain paksusuolen loppuosassa. Ohutsuoli on punainen ja arka mutta tokenee mikäli koira vaan selviää.
Äijä on tehohoidossa kotona. Päivän viides tippapussi on menossa ja sen jälkeen sille pitää vielä laittaa yksi. Vaippojen lisäksi kotiin vietäväksi tuli oksennuksenestolääkettä.
Koira nukkuu patterin vieressä, villaviltin alla. Koko talo haisee kun suoli tyhjenee pikkuhiljaa.
Nyt toivotaan ettei tule romahdusta.
Jos Henry on elossa aamulla se menee vielä takaisin klinikalle tiputukseen.

keskiviikkona, toukokuuta 07, 2008

Oksennustauti iski

Jee, koiranpito on hauskaa.
Henry oli onnistunut oksentamaan keittiölattian täyteen yön aikana.
Iltapäivällä kun tulen kotiin koko talo lainehti. Sitä samaa ainetta!
Sohva on entinen. Kaikki matot on pesussa kuten myös lakanat, tyynyt, tyynyliinat, peitto, päiväpeite, muutama sohvalla lojunut viltti sekä pari koristetyynyä. Ilta meni rattoisasti lattioita kuuraten.

Potilas on harvinaisen vaitonainen.
Kulkee puettuna siniseen vilttiin, keskuslämmitys on laitettu päälle, koiralle on syötetty kourallinen hiilitabuja ja juotettu öklöttävää suola-sokeri-vettä-juomaa.
Nyt pidetään peukkuja.

tiistaina, toukokuuta 06, 2008

Henry edistyy

Henryn peruskoulu jatkuu.
Sunnuntaina eka pieni treeni-sessio tyhjällä Maarin koulutuskentällä (seuraamista, paikallaoloa, tutustuminen putkeen, A-esteen haistelu) sekä rauhoittumista. Sitä harjoitellaan PAAAALJON.
Sitten kävelyä kaupungilla.
Henry oli tosi herrasmies, ei välittänyt ihmisistä, autoista, ei edes moottoripyöräilijöistä eikä kultaisesta noutajastakaan. Ehkä siksi että noutaja ei ollut erityisen kiinnostunut Henrystä...

Kivasti meni myös hakutreeni jossa maalimiehenä (!) 7-vuotias pikkutyttö Fia.

Tänä iltana tehtiin eka pyörälenkki. Sekin meni yllättävän hienosti. Siis koira oli hienosti. Kyyti oli kuin vanteella olisi ajellut. Takafillari lähes tyhjä!!!! Huomasin vasta hiekkatiellä.

Ja tässä lopuksi liikuttava poliisikoira. Koirareppana ei tiedä mitä tehdä rosvolle jolla ei ole hihaa johon voisi käydä kiinni...Koiraohjaajan tunnistaa keltaisesta liivistä.


997-207=790

lauantaina, toukokuuta 03, 2008

KESKAREITA & KAUKKAREITA ESILLÄ

Tänään pidettiin leikkimielinen keskiaasianpaimenkoirien ja kaukaasianpaimenkoirien "näyttely" Porvoossa, tuomarina ukrainalainen Vadim Katznelson. "Näyttelyn" tarkoituksena oli opettaa koiranomistajille mikä koirassa on tärkeätä, millainen sen rakenteen pitää olla. Näyttelykeinoin Katznelson näytti kädestä pitäen mikä erottaa hyvärakenteisen koiran huonommasta. Hän arvosteli jokaista koiraa ääneen ja laittoi ne paremmusjärjestykseen jotta kurssilaiset ymmärsivät mitä hän tarkoittaa.
Kaiken kaikkiaan Katznelson piti suomalaisia koiria hyvätasoisina ja kehotti ihmisiä käymään näyttelyissä niin kotimaassa kuin ulkomaillakin.
Päivä päättyi teoriaosioon jossa Katznelson kertoi lisää koirien anatomiasta, koirien historiasta ja käytöstä sekä oman näkemyksensä siitä mihin suuntaan kaukkarit ja keskarit tulisi kehittää.

Tässä muutamia minun otoksia. Klikkaamalla kuvaa pääset kuva-albumiin jossa voit valita haluatko katsella kuvia yksittäisinä tai slide showna.