lauantaina, maaliskuuta 31, 2007

KOMEA HOTTENTOTT

Hottentott noin 7 kk vanhana. Paino 35 kiloa, säkäkorkeus noin 65 senttiä. Kuva: Kimi

Ruskea väri alkaa tulla läpi. Eikä ihme. Onhan isukissa 50 % ruskeata vaikka se on ilmiasultaan musta. Ja äitikin kantaa ruskeata.

PEDRO-ISUKKI: mamma kävelytti meidät kolme tuntia. Käveltiin Maarille jossa meillä oli tottista.
Laralla oli kuuma eikä se ollut ollenkaan vedossa. Se teki seuraamiset tosi laiskasti. Kun oli A-este noudon kera se yritti fuskata itselleen palkkaa mutta mamma ei antanut. Sen jälkeen liike kyllä meni oikein. Tänään Lara yritti myös fuskata tikapuilla vaikka se yleensä tykkää niistä. Luoksetulo menee aina hienosti, niin tänäänkin. Sitten se leikki vähän riepotteluleikkiä äiskän kanssa lopuksi.

LARA-MAMMA: Pedron kanssa mamma harjoitteli seuraamista, paikallaan istumista, paikallaan makaamista ja noutoja. Noudot meni yllättävän hyvin, Pedro taisi tykätä niistä. Nätisti se pysyi paikallakin. Mutta mun mielestä se kyllä fuskaa kun se luovuttaa esineen. Mun pitää sanoa mammalle että se hioo sitä lisää. A-esteen Pedro meni aika kivasti ja tikapuut kuin orava. Luoksetulosta Pedro kans tykkää. Mutta se päättää liikkeen mamman tökkimiseen. Hassun näköistä.
Lopuksi silläkin oli leikkiä mamman kanssa. Sitten me pulikoitiin vähän joessa ennenkuin käveltiin takaisin kotiin.

perjantaina, maaliskuuta 30, 2007

KOIRAPUISTOA, LENKKELYÄ JA TOTTISTA

PEDRO: Ensin tehtiin 2 tunnin kävelylenkki ja poikettiin koirapuistossakin. Käytiin kaupassa mamman kanssa ja kotimatkalla oli tottista Kevätkummun hiekkakentällä. Lara etsi mamman kadonneita avaimia, teki FUUSS-liikettä, istumisen ja maahanmenon kera ja ilman. Lopuksi oli luoksetulo eli HIIIIIER! Sitten maamma riehui sen kanssa. Lara sai taas jänishepulin, varasti mamman ostoskassista leivän, mutta mamma oli tällä kertaa nopeampi ja otti saaliin takaisin. Taitaa syödäkin se itse. Sitten mamma antoi taluttimen Laran riepoteltavaksi kun mamma oli unohtanut meidän lelut kotiin.
Tänään mamma antoi minun pitää Laran niittipantaa. Se on aika makea! Laralla oli mun punainen (!) panta.

LARA: Pedro alkaa oppia tuota FUUUUSSS-liikettä. En ollut uskoa silmiäni kun sen PLATZ-liikekin meni niin kuin pitää. Tuo tollo pysyi todellakin paikalla. Ja kaiken lisäksi se teki luoksetulonkin melkein yhtä hienosti kuin minä. Mamma kyllä luuli että nyt minä juoksen hänen ylitseen kun etenin kuin nato-ohjaus, kuten Pullan ja Pitkon mamma ruukaa sanoa.


torstaina, maaliskuuta 29, 2007

VAUHDISSA TAAS !

PEDRO: tänään, tai oikeastaan eilen, mamma kävi sellaisessa kaupassa mistä saa ihmisten varaosia, joku apteekki tai sellainen.
Sieltä hän osti jatkopalan jonka hän kiinnitti tassuunsa. Siihen kipeään kohtaan jota minä olen yrittänyt hoitaa joka ilta.
Sen jälkeen hän pystyi kävelemään ja me tehtiinkiin puolentoista tunnin lenkki. Matkalla me pysähdyimme ja pidimme koirakoulua. Mamma halusi että meillä olisi "häiriöitä".

Minä harjoittelin noutoja ja seuraamista.
Lara sai etsiä esineitä metsästä. Lopuksi Lara sai ihan hillittömän hepulin.

maanantaina, maaliskuuta 26, 2007

SYÖTÄVÄN SÖPÖ

LARA & PEDRO: mamma on nyt niiiiin otettu noista kämmenenkokoisista norwichin terrieripennuista.
Kuten huomaatte!
Pentujen kasvattaja on Kristiina & Juulia Martimo. Heidän kennelnimensä on Pillipiiparin. Lisäksi Kristiina kasvattaa karkeakarvaisia mäyräkoiria kennelnimellä Welmu. Niihin voit tutustua netissä: www.welmukennel.net

Tänään mamma oli töissä sellaisessa paikassa jota se sanoo Loviisaksi. Mutta sen tassu ei parantunut siellä.
Joten taas tehtiin vain lyhyt lenkki.
Mutta ulkonakaan ei ole kiva olla. Siellä haisee aivan kamalalle. Joku polttaa jotain. Se haju tunkee jopa sisään. Yääk.

sunnuntaina, maaliskuuta 25, 2007

TYÖPÄIVÄ!


LARA & PEDRO: oltiin mamman mukana työkeikalla - vaikka nyt on sunnuntai. Mamma törmäsi 7 viikkoa vanhoihin norwichpentuihin Kerkkoossa.

lauantaina, maaliskuuta 24, 2007

SIIVOUSPÄIVÄ

PEDRO: tänään oli taas SE päivä. Mamma siivosi ja touhusi ja aina oltiin tiellä. Onneksi rauha on taas laskeutunut taloon.
Emme tänäänkään päässeet pitkälle lenkille sen mamman kipeän tassun takia. Aamulenkillä tuli vastaan se samainen pystykorva jota Lara ajoi tiehensä joku kuukausi sitten. Se jolla ei pitänyt olla omaa ihmistä, mamman mielestä. Nyt mammakin voi olla huoleti. Tänään sillä jätkällä oli hieno kirkkaansininen kravatti kaulassa !
Ammulla mamma muuten kiitteli meitä ja sanoi että kiitos meidän hänen kuntonsa on noussut ihan hurjasti lyhyessä ajassa kun me ollaan lenkkeilty niin paljon. Mamma mittasi jotain pulssia ja sanoi että lepopulssi on nyt vain 58-60 minuutissa.

perjantaina, maaliskuuta 23, 2007

MAMMAN LEPOPÄIVÄ

LARA & PEDRO: tänään mammasta ei ole mihinkään. Meillä ei ole ollut edes keittiötottista. Mamma kuulemma parantelee sitä kipeätä tassua.
Ja TÄSSÄ PÄIVÄN YOUTUBE-PÄTKÄ

torstaina, maaliskuuta 22, 2007

AUTS !

LARA & PEDRO: tehtiin reilu 1,5 tunnin kävelylenkki. Mammalla oli rakkuloita tassuissa entuudestaan. Ne tuli toissapäivänä kun käveltiin se pari tuntinen. Tänään mamma osti tois kalliit ja hienot hiking-sukat.!?!
Kotimatkalla mamma alkoi silti klenkkaamaan. Toinen tassu on TAAS auki.
Hassun näköisiä tassuja muuten noilla ihmisillä.

keskiviikkona, maaliskuuta 21, 2007

KAKSIJALKAINEN KOIRA

LARA: Minä olen ihan ymmälläni.
Me katseltiin äsken mamman kanssa yhtä todella outoa juttua youtubessa. Siinä on kaksijalkainen koira joka kävelee kuin ihminen.
Minä epäilen että se on feikkiä koko juttu. Mutta käykää itse kattomassa. Linkki LÖYTYY TÄSSÄ

tiistaina, maaliskuuta 20, 2007

KÄVELYÄ KÄVELYÄ KÄVELYÄ

LARA: Tänään käveltiin sellainen lenkki joka kesti mamman kertoman mukaan kaksi tuntia kymmenen minuuttia. Mitä se nyt sitten tarkoittaa?
Me ollaan ihan pökeryksissä kaikista IHANISTA hajuista.
Kaupungilla mamma parkkeerasi meidät kummallisen näköisen rakennuksen eteen. Hän kutsuu sitä koir--- eikun kirjastoksi. Mamma kävi siellä SISÄLLÄ merkkaamaassa reviirin rajaa. Meillä on nyt tosi iso reviiri!
Kun mamma oli merkannut hän piti meille pienet sulkeiset ja antoi sitten namia.
PEDRO: paitsi minulle
LARA: koska sinä et osaa naruttaa mammaa
PEDRO: osaan, mutta en viitsi
LARA: siksi saitkin olla ilman namia, tollo
PEDRO: kun minä teen jotain teen sen kunnolla tai ei ollenkaan!

maanantaina, maaliskuuta 19, 2007

LEPOPÄIVÄ

PEDRO: Tänään ei muuta kuin 1,5 tunnin maltillinen kävelylenkki.

Aftonbladet kirjoittaa että jonkun ihmisten laumanjohtajan mielestä voitaisiin kieltää koiria epäsopivilta ihmisiltä. Minä olen samaa mieltä.
Linkki artikkeliin TÄSSÄ

Jutusta tulee mieleen että me törmäsimme sellaiseen pitbullin näköiseen uroskoiraan äsken kun käytiin lenkillä. Se odotti vihreätä valoa isäntänsä kanssa ja tuijotti minua julmasti. Minä luulen että se valotolppa kuuluu sille pitbullille.
Mamma meni kuitenkin kylmän rauhallisesti tuon kamalan näköisen uroksen ohi ihan niin kuin se tolppa olisi mamman oma.

Lara käveli niinkuin ei olisi nähnyt sitä urosta ollenkaan. Minua puistatti ja yritin näyttää kääpiövillakoiralta.
Kaiken lisäksi me kuljimme kahden tanskandogin reviirin läpi. Ne dogit karjui pihalla eikä minun tehnyt yhtään mieli jättää puumerkkini sinne(kään).

sunnuntaina, maaliskuuta 18, 2007

KOIRAKOULU

LARA: Koirakoulu tarkoittaa että teemme kaikenlaista kivaa mamman kanssa. Tänään meillä oli keittiötottista. Minun kohdalla se tarkoitti että sain taas etsiä kaikenlaisia juttuja joita mamma oli hukannut ympäri taloa.
PEDRO harjoitteli noutoliikettä.
Päivällä mamma otti meidät mukaan johonkin kouluun. Me odotimme pihalla ja katselimme kun ihmisiä (ja joitakin koiriakin) tuli ja meni. Mamma kävi kans siellä talossa ja sanoi että hän kävi "protestoimassa".
Sen jälkeen menimme siihen samaan paikkaan jossa mamma käy metsästämässä joka päivä. Me odotamme ulkopuolella ja saadaan joskus osa saaliista. Kuten tänään. Mamma oli metsästänyt sellaisia luuntapaisia juttuja. Ihan hyviä ne ovat, mutta mieluummin me syömme oikeita luita. Kalkkunanpersuksetkin käy. Mutta niitä mamma on jemmannut ja niitä saamme vain silloin tällöin.
Kohta me mennään vielä juoksemaan metsään. Ulkona on ihana ilma. Oikeesti. Lunta pyryttää ja tuulee. Illalla mamma aikoo katella jotain vaaleja töllästä. Ihmiset valitsee johtajansa tuommoisilla vaaleilla. Kumma tapa, miten ne voi tietää kuka on paras johtaja kun nuo johtajat eivät edes kuulu laumaan????

lauantaina, maaliskuuta 17, 2007

13. EPÄONNEN NUMEROKO?

Viikolla oli niin kiire ettei oikein ehtinyt lukea edes Iditaroduutiset. Tänään selasin niitä läpi netissä.
Kalevan nettipainos on jopa laittanut Mackeyn menestyksen urheilusivulle. Linkki uutiseen TÄSSÄ.

Mackey on todellakin tehnyt historiaa valjakkomaailmassa voittaessaan samana vuonna sekä Yukonin (1600 km) että Iditarodin (1800 km). Kisojen välillä ei ole kuin muutama viikko ja Mackeyllä oli 13 koiraa jotka juoksivat molemmat kisat. Uskomatonta. (Mackeyn kohdalla on hauskaa sekin että numero 13 kummittelee taas. Lancehän starttasi numerolla 13. Samalla numerolla ajoivat sekä hänen isänsä että veljensä silloin kuin he voittivat kisan. Voittajana maaliin Lance Mackey saapui 13. maaliskuuta!!!)

Olen yrittänyt kaivaa netistä tietoja huskeista ja mikä saa niitä kestämään tällaisia rääkkejä. Tieteellistä tietoa ei tunnu löytyvän mutta TÄSSÄ linkki erääseen artikkeliin. Ehkä saamma vastauksen jonkun ajan kuluttua.

perjantaina, maaliskuuta 16, 2007

PULMUN HÄNTÄ

Häntä kuuluu valkoiselle paimenkoiralle nimeltään Pulmu. Kuvan Pulmu on juuri bongannut maalimiehen.
Löysin muuten tänään tosi sympaattisen kotisivun. Se kuuluu eräälle porvoolaispumille. KÄYKÄÄ KATSOMASSA TÄSSÄ

torstaina, maaliskuuta 15, 2007

BLOGI RESTAUROITU

No-niin. Suurin osa hävinneistä kuvista on nyt laitettu takaisin blogiin.
Ja Ruotsissa metsästetään susia. Vulko ja Valle livahtivat Kolmårdenista ja nyt toinen niistä on saanut maksaa siitä hengellään. Sillä lailla. Tässä on linkki DN:n UUTISEEN jossa kerrotaan susipojista.

keskiviikkona, maaliskuuta 14, 2007

HARMEJA

Jostain syystä osa blogin kuvista on näkymättömissä. Laitan ne takaisin sivuille kunhan ehdin.

IDITARODIN voittaja on muuten Lance Mackey joka varmasti on voittonsa ansainnut. Eikä voi muuta kuin todeta että siinä suvussa 13 on varsinainen onnen luku. Lance starttasi numerolla 13, samoin kuin sekä hänen isänsä että hänen vanhempi veljensä silloin kuin he voittivat Iditarodin. Kaiken lisäksi Lance tuli maaliin 13. maaliskuuta. Että silleen....

tiistaina, maaliskuuta 13, 2007

MINI TOY


Kuvassa Kismet, pieni toyvillakoirapentu kuvattuna 1. elokuuta viime vuonna, jolloin Kismet oli ehkä kymmenisen viikkoa vanha. Painoa oli hirmuiset 600 grammaa!
Nyt Kismet on jo ollut ensimmäisessä näyttelyssä jossa se pärjäsi tosi hyvin.

LARA & PEDRO: tehtiin kahden tunnin kävelylenki down town Porvoo.

IDITARODin todennäköisin voittaja on Lance Mackey joka lähti White Mountainista Safetyyn kl0 9:38. Matkaa maaliin on enää 124 kilometriä, mutta reitti on huonossa kunnossa.
Paul Gebhardt saapui White Mountainiin vajaat kolme tuntia Mackeyn jälkeen, kello 4:16 eikä ole vielä jatkanut matkaa. Buser on tällä hetkellä kolmantena. Hän saapui check pointille klo 9:45. Mackey oli siis lähtenyt vain seitsemän minuuttia aikaisemmin.

maanantaina, maaliskuuta 12, 2007

IDITARODREITTI


Parempi myöhään kuin ei koskaan. Prötääminen onnistui viimein ja tässä on varastettu kartta iditarodreitistä.
Mackey johdossa. Tällä hetkellä matkalla Koyukista Elimiin, valjakossa 12 koiraa. Myös Paul Gebhardt on ohittanut Koyukin. Lähti Koyukista noin 20 minuuttia Mackeyn jälkeen (10 koiraa). Buser jolla 11 koiraa vasta matkalla sinne kuten myös Zack Steer (12 koiraa) ja Jeff King (11 koiraa). Klo 23:10

LARA! SINÄ FUSKAAT!

Täällä kotopuolessa vetokelit lähenee loppuaan. Pedron iloksi.
Lara, vanha kettu, osaa hommat ja laittaa tyhmemmän vetämään.....

Iditarodia johtaa Lance Mackey jolla on hirmu hinku voittaa tämän vuoden kisa kuten isänsä ja isoveljensä aikanaan. Voittaessaan niillä molemmilla oli starttinumero 13 jota myös Mackey kantaa nyt.
Ehkä noin nelisen tuntia hänen perässään on minun suosikkini, nelinkertainen voittaja ja matkaennätyksen omistaja sveitsiläissyntyinen Martin Buser nopeilla huskeillaan. Minun veikkaus on että Buser vie voiton myös tänä vuonna. Onhan hänellä rautainen kokemus.
Iditarodsivuille TÄSTÄ
Kantsii käydä kurkkaamassa ja ihmettelemässä tätä tekniikan hienoutta jonka avulla pystymme seuraamaan mitä maapuoliskon toisella puolella tapahtuu melkein reaaliajassa! Aika uskomatonta.

Tiibetin terrieri voitti ryhmänsä ja myös tämän vuoden Cruftsin. Ryhmän kolmonen oli kääpiövillakoira.
Cruftsin sivuille pääset TÄSTÄ

sunnuntaina, maaliskuuta 11, 2007

ULKOILUPÄIVÄ

LARA & PEDRO: Kevyt päivä. Ensin reilu tunnin kävely hienossa ilmassa. Mamma sanoo että oli jopa lähemmäs kymmenen plusastetta.
Kävelyn jälkeen kevyt tottis. Treenattiin vähän paikallaoloa ja kohta kuulemma vielä vähän noutoja.

Cruftsissa ei vielä olla valkattu ryhmävoittajaa siinä ryhmässä (utility) jossa isovillikset kilpailee. Linkki isovillakoirien tulossivulle TÄSSÄ.

Iditarodissa monivuotinen voittaja ja mamman suosikki sveitsiläissyntyinen Martin Buser on tasoissa Jeff Kingin kanssa. Molemmat ovat lähteneet Kaltag-nimisestä checkpointista. Matkaa Nomeen on 565 kilometriä. Tällä reitillä on vielä kuusi checkpointia.
Buser on muuten ajanut Iditarodin aikaan 8 päivää 22 tuntia 46 minuuttia ja 2 sekunttia! Se on tähänastinen ennätys 1806 kilometriä pitkällä matkalla. Linkki Iditarodsivuille TÄSSÄ

lauantaina, maaliskuuta 10, 2007

TREENIT NORPELLA

LARA: kaksi maalimiestä maastossa. Palkka MAMMALTA! Minä en ymmärrä enää yhtään mitään.

PEDRO: ekaa kertaa ikinä noutoliike rullan kanssa sisätiloissa. Minulla oli koko ajan yksi ja sama maalimies, sellainen kiva ohjaaja Hesasta. Ensin kesti vähän ennenkuin tajusin mistä on kyse, sitten riehaannuin oikein kunnolla. Ongelmana oli tehtaan liukkaat lattiat joille jäin sutimaan koko ajan. Mamma sanoo sitä korkeaksi vietiksi.

Kivat treenit. Mukana pekoja Vantaalta ja Hesasta. Porvoosta paikalla neljä, yhteensä meitä oli kaksitoista.

Kuvassa: Pirjon Pulmu.

perjantaina, maaliskuuta 09, 2007

MISSÄ MAMMA ON....


Samalla kun Englannissa kilpaillaan koirakauneudessa (katso alhaalla) kisaavat valjakkokoirat ja ohjaajat Alaskassa, maailman pisimmässä kisassa Iditarodissa, 1806 kilometriä. Tänään on kuudes päivä menossa. IDITAROD-sivut löydät TÄÄLTÄ.
Kisan tuoreimmat tiedot löytyy kun klikkaat Iditarod 2007. Sivupalkissa löytyy Interactive map, josta näet reitin ja miten kisa etenee.

Kun scrollaat tätä sivua vähän alas päin löydät tarinan koiraviestistä joka on innoittanut Iditarodkisaan. Otsikko on BALTO.

6. hemikuuta otsikolla Kuka leikkaa kynnet susilta löytyy linkki josta näet kuvia John Suterista joka ajoi Iditarodin isovillakoiravaljakolla (silloin kun se vielä oli sallittua...)

NÄYTTELYKOIRAT KATSOVAT CRUFTSIIN PÄIN



Vuoden Cruft´s on menossa paraikaa. Näyttely, joka on maailman suurin, alkoi eilen Birminghamissa ja jatkuu sunnuntaihin asti.

Näyttelyssä tapahtuu paljon muutakin kuin koirien "kauneuskilpailut". Käy katsomassa ja tutkailemassa tuloksia. Cruftsin kotisivuille pääset vaikkapa TÄTÄ KAUTTA.

Kuvassa englanninvinttikoira Maisa eli Jailendahls Party Colour. Maisa oli syntynyt samana päivänä kuin isovillis Sampo, siis 19.05. Maisan syntymävuosi oli 1994. Jännää oli myös että sekä Maisa että Sampo sai ensimmäisen serttinsä samassa näyttelyssä, Kouvolassa 24.8.96.
Maisan isä oli SF&S&EST&KANS MVA, V-94 ja EST V-93 Gulds Dream Dusty, emä oli SF MVA Jailendahls Nightingale. Maisan kasvatti Katariina Kutilainen Lapinjärvellä, jonka tytär Mia jatkaa greykasvatusta kennelnimellä Joasis. Hänen sivuilleen pääset TÄSTÄ.
Maisa oli yhden pentueen emä, isänä isovillis Sampo (!). Sekarotuisesta pentueesta jätin itselleni yhden, Uuno. Unosta löytyy kuva kun scrollaat sivua vähän alaspäin.

torstaina, maaliskuuta 08, 2007

HUNDAR VAKTAR INTERNET


Hemlösa djur ska göra internet säkrare skriver Aftonbladet. Istället för att tyda bokstäver ska framtidens inloggare skilja hundar från katter för att hindra fuskinloggningar. Samtidigt kan man bli husse eller matte åt ett övergivet djur. Länk till tidningsartikeln HÄR

keskiviikkona, maaliskuuta 07, 2007

PEKO-TREENEJÄ SISÄLLÄ JA RAUNIOILLA


Tässä Tainan peko-kirje kevään harkoista:

Pääsemme taas treenaamaan Norpen tiloihin 10.3. ja 21.4. klo 14.00 alkaen. Mukaan kutsutaan koirakoita myös Vantaalta ja Hesasta. Ilmoittautumiset Taina.

Perinteinen saunailta on Humlassa 13.4. klo 18.00 alkaen. Yhteyshenkilö on Kerttulan Virve jolle ilmoittaudutaan (puh.nro löytyy hältyskaaviosta).

Korson raunioradalle on alustavasti sovittu 5 treeniä 28.4., 5.5., 2.6., 9.6. ja 16.6. klo 12.00 alkaen. Ilmoittautumiset Taina.

Meripelastustreenit voi sopia vasta myöhemmin kun meripelastajat ovat saaneet oman toimintasuunnitelmansa tehtyä. Ne ajoittunevat lintujen pesimiskauden jälkeen.

Kuva on otettu viime sunnuntaina Maarilla. Taustalla on Porvoon kirkko, jossa korjaukset jatkuvat.

tiistaina, maaliskuuta 06, 2007


ONNITTELUT

6.3. 1999 syntyneille pennuille 8-vuotispäivänä: Maxille missä oletkaan, Moritzille Nastolaan, Mata-Harille Hollolaan, Maderialle Porvoon Hamariin, Molekyylille Tampereelle ja Mockalle Porvoon Tolkkisiin. Marilyn eli Chili on Mandi-äitinsä ja Sampo-isänsä kanssa koirien taivaassa.

Viimeinen kuva Mandista ja tyttäristä vuonna 2005 Juornaankylässä. Chili vasemmalla ja Mocka oikealla. Chilin ja Mockan isä oli Hair-Line´s Talisman ( kuva alhaalla). Kolmikosta vain Mocka on elossa.

Hair-Line´s Talisman eli Sampo (s. 19.5.1995) Kouvolan näyttelyssä 24.8.96 jolloin se sai ensimmäisen (ja viimeisen) serttinsä. Tämän jälkeen ura vaihtui ja Sampo alkoi treenata pelastushakua. Turkki hävisi sen siliän tien. Sampon isä oli muuten FIN MVA Williker´s Anton (musta) ja äiti FIN MVA Härbovi´s Singin in th Rain (musta). Kasvattaja oli Pia Mikkonen.

HELSINGISSÄ BONGATTU


Näin elämäni ensimmäisen elävän harlekiinipuudelin tänään Helsingissä. Itse asiassa niitä oli kaksi, kooltaan käppänöitä ja Sola´s kennelin kasvatteja. Linkki KENNELIN KOTISIVUILLE LÖYTYY TÄSTÄ

maanantaina, maaliskuuta 05, 2007

KUVIA VEDOISTA

Tom Isakssonin kuvia Gammelbackan vedoista on nähtävissä Porvoon palveluskoirien kotisivuilla. Sivuille pääset TÄSTÄ.

Lisäsin Tompan ottamia kuvia Pedrosta ja Larasta myös lauantain blogiin joka löytyy kunhan scrollaat vähän alaspäin. Julkaisen kuvat Tompan luvalla.

Oheisessa kuvassa Pedro joutuu koetukselle. Pulkka imee kiinni kosteaan alustaan eikä puudelin tekniikka riitä nykäisemään sitä irti. Mammaahan siinä tulee ikävä.

sunnuntaina, maaliskuuta 04, 2007

"TOTTISTA"

LARA: Käveltiin Maarin tottiskentälle. Minä treenasin vähän seuraamista, poseerasin A-esteellä ja kävelin tikkaat läpi.
PEDRO: otettiin muutamia noutoja (irtorullilla) sekä A-este
Palauttavaa kävelyä noin 9-10 kilometriä.
Mammalla välähti tänään että hänellähän on AINA kamera mukana. Nojaaa, kamerana tuo Nokia ei ole hääppöinen mutta ompi kumminkin.

BALTO

Eilinen pulkka-ajo Gammelbackassa tuo mieleen erään tarinan hienoista valjakkokoirista.
Vuonna 1925 Alaskan Nomessa puhkesi kurkkumätäepidemia. Lääkkeitä ei ollut ja kaiken lisäksi Nome oli eristyksissä talven takia eikä sinne päässyt kuin korkeintaan lentämällä. Alueen ainoa sopiva lentäjä oli kuitenkin muualla. Siksi päätettiin järjestää valjokkoviesti.
Alaskan rautatie oli juuri valmistunut ja lääkkeet toimitettiin ensi rautateitse Nenanaan mistä ensimmäinen valjakko-ohjaaja, musher, haki ne ja ajoi Tananajokea pitkin Yukonille.

Jokainen kylä matkan varrella antoi parhaimman valjakkonsa viestin käyttöön. Erittäin vaikean osuuden Shaktoolikista Goloviniin ajoi mies nimeltään Leonhard Seppala, jonka johtajakoira oli nimeltään Togo. Viimeiset kaksi osuutta ajoi Gunnar Kaasen siperianhuskynsa Balton johdolla hirveän talvimyrskyn vallitessa.
Lääkeet saatiin Nomeen ajoissa ja satoja ihmisiä pelastui.
Viestiin osallistui 20 musheria. 700 mailin matka taittui kuudessa päivässä, olosuhteissa joissa lämpötila välillä laski alle -40 asteen ja tuuli oli niin kova että koirat tuskin pysyivät pystyssä. 700 mailia on kilometreissä noin 1100, eli melkein Suomi pituussuunnassa. Se tekee melkein 200 kilometriä per päivä joten "tasaisen vauhdin" taulukolla jokainen valjakko juoksi 50-60 km:n taipaleen!
Balto-koiralle pystytettiin seuraavana vuonna oma patsas. Jos menette New Yorkiin, käykää katsomassa sitä. Se löytyy Central Parksissa. (Kuva on netin Wikipediasta)

lauantaina, maaliskuuta 03, 2007

LASTENVEDOT GAMMELBACKASSA

Kuvat: Tom Isaksson


LARA: nukuimme päiväunet mamman kanssa. Mamma väsähti koska minä oli töissä tänään. Oli lasten vedot Gammelbackassa. Kuten tavallisesti Pedro käyttäytyi huonosti, kun paikalla oli muita uroksia. Sen takia sen ei tarvinnut vetää kuin muutama lapsi.
Minä joka osaan etiketin ja käytöstavat jouduin vetämään paljon enemmän. Minusta tämä on väärin. No, mamma kertoi että Pedrolta uhkaa lähteä miehuus ellei se pikkuhiljaa paranna tapojaan. Minä kannatan ideaa. (Ei se tollo edes osaa vetää tuommoista tavallista pulkkaa yhtä hienosti kuin minä. Mamma opetti sille alkeet klikkerin avulla. Säälin kyydissä olleita lapsia.

perjantaina, maaliskuuta 02, 2007

TERVASALVA KOVA SANA

LARA: Tervasalva on kova sana meillä tällä hetkellä. Se on tarkoitettu koirien tassuihin, mutta toimii myös minun korvissa. Olen kärsinyt samasta vaivasta kuin keväällä kun muutimme tänne. Korvat ja nahka kutiaa. Korvia olen raapinut ruvelle ja nyt niissä alkaa näkyä pieniä kaljuja kohtia. Mamma on muutaman päivän aikana hieronut tuota salvaa korviin ja nyt ne ovat paljon paremmat.
Mitäköhän joku eläinlääkäri sanoisi moisesta?

torstaina, maaliskuuta 01, 2007

MANDI


Mandi var min första storpudel. Hon var född på en rysk cirkus, därifrån vår granne köpte henne i tron att hon var mellanpudel. Mandi hette då Blondi. När grannen inte längre kunde hålla henne kom hon till oss. Hon var då cirka fem månader gammal. Namnet Mandi fick hon bland annat för att det råkade vara en måndag jag hämtade henne. Mandi var liten för att vara storpudel. Hon mättes aldrig officiellt men jag tippar att hennes mankhöjd var 49-50 cm.