TAAS SATAA

LARA: aamulla ukkosti kun meidän piti mennä lenkille. Ehdittiin kotiin juuri ennenkuin alkoi sataa. Me ei sentään pelätä ukkosta niinkuin naapurin kettuterrieri, se jonka hampaista minä pelastin Pedron silloin kun odotin pentuja! Nykyään se terrieri ja Pedro saa tyytyä huutamaan hävyttömyyksiä ja uhkauksia toisilleen kun mammat ei enää päästä niitä irti meidän yhteisellä reviirillä.
Illalla satoi edelleen kun käveltiin kauppaan. Mamma on kärttyinen kun on niin kosteata ja nihkeätä. Lisäksi hänellä oli pitkä ja hankala päivä töissä. Ei edes ehditty sinne Epooseen katsomaan meidän "tonttia". Se siirtyy lauantaille.
Positiivista on, että mun maha on ollut aika hyvä nyt pidemmän aikaa. Näin ei ehkä pitäisi sanoa. Huomenna se on tietysti taas kipeä.....