tiistaina, helmikuuta 20, 2007

MITEN SUSILAPSILLE KÄY?

PEDRO: Mamma nappasi alla olevan kirjoituksen keskustelupalstalta. Susitutkija Ilpo Kojola arvioi Pentti Rytkösen kirjoittamassa lehtijutussa miten Ursan laumalle mahtaa käydä kun Ursa on poissa. Niin ihmettelen minäkin. Mitä jos ne teinit ei osaa pyydystää ruokaa? Se ei ole niin helppoa kuin ihmiset luulevat.

KUHMOINEN
Pentti Rytkönen

Ursa-suden kaato lauantaina vei Kuhmoisten laumalta kuningattaren. Miten johtajauroksesta ja Ursan kahdesta pentueesta muodostuvalle pihoista koiria napsivalle joukolle nyt käy?

Selvää vastausta ei pysty antamaan edes RKTL:n susitutkija Ilpo Kojola. Kokemuksia vastaavista tapauksista ei paljon ole, ja kyseessä on yksittäistapaus, johon vaikuttaa esimerkiksi joukon ikäjakauma.

– Kun ei tiedä lauman nuorten ikäjakaumaa. Onko siellä vielä puolitoistavuotiaita naaraita? Toinen kysymysmerkki on uroksen motiiveissa. Pyrkiikö se löytämään parhaan mahdollisen kumppanin.

Jos laumassa on puolitoistavuotiaita, se voisi pariutua oman tyttärensä kanssa. Se olisi hätäratkaisu voimakkaan lisääntymisvietin paineissa, Kojola sanoo.

Pennut voivat jäädä norkoilemaan

Toinen mahdollisuus on, että alfauros lähtee kevään voimistuvassa kiimassa etsimään kumppania lauman ulkopuolelta. Se saattaisi merkitä lauman hajoamista.

Jos laumasta jäisi jäljelle vain viimekesäisiä pentuja, tilanne olisi ympäristön kannalta Kojolan mukaan harmillinen. Nuorilla pennuilla ei ole vielä kunnollista saalistuskykyä, minkä takia ne voisivat nälän pakottamina hakeutua norkoilemaan pihapiireihin helpon saaliin toivossa.

Kojola sanoo Kuhmoisten tilanteen olevan tutkimusmielessä haasteellisen. Johtajanaaraan poistamisen vaikutuksesta laumaan ei ole juurikaan tutkimustietoa. On aivan eri asia, ammutaanko laumasta aikuinen vai pentu ja vielä korostuneemmin eri asia, jos ammuttu aikuinen on toinen johtajaparista.

Kuhmoisten lauman kantaäiti Ursa lienee syntynyt toukokuussa 2003. Ensimmäisen pentueensa se teki keväällä 2005 ja toisen viime keväänä. Ursa pannoitettiin kolme vuotta sitten, ja panta toimi kevääseen 2005.

82 sutta pannoitettu

Kojolan mukaan Suomessa on pannoitettu 82 sutta. Niistä on kaadettu 22. Näistä 15 luvan perästä ja seitsemän varmistettuna salakaatona.

Kuhmoisten laumassa olisi nyt paikka yhdelle pantasudelle, mutta pannoituksen vaikeuden takia Kojola arvelee, ettei lauman susista yksikään todellisuudessa saa seurantapantaa.

Suomen susikannaksi Kojola arvioi 230–250. Määrä elää hieman koko ajan itärajan yli kulkevan susiliikenteen takia. Tänä talvena susia on kaadettu parisenkymmentä.

Ursa kulkee viimeisen matkansa pakettina Kuhmoisista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetolaboratorioon Taivalkoskelle, jonne kaikki Suomessa luvallisesti kaadetut suden päätyvät tutkittaviksi. Kallo ja talja palannevat kaatajalle, jonka henkilöllisyys pidetään visusti salassa.