Leveä takapuoli

LARA: onneksi tuo Iditarod on loppu - ainakin pääosiltaan. Meidän huusholliin on vihdoin ja viimein laskeutunut jokseenkin normaali olotila eikä kukaan paasaa noista valjakkokoirista.
Mamma otti meidät mukaan kaupunkiin tänään. Ensin käytiin eläinlääkäriasemalla.
Minä tykkään tuommosesta asemasta jonne ihmiset kerää ihania eläinlääkäreitä meitä koiria varten. Minulle annettiin joku rokotus tai mikä lie ja paaaaaljon namipaloja.
Mamma pitää minua omituisena kun tykkään käydä lääkärillä! En ymmärrä.
Siitä minä en tykännyt, kun mun lääkäri sanoi että minä olen vähän ylipainoinen ja että minun pitää säännöstellä sitä mitä minä panen suuhun. En kuulemma saa syödä siankorvia ollenkaan. Ne lihottavat. Pyh!
Minulle ei myöskään saa antaa oikeita luita koska mun hampaiden kiille ei kestä niitä. Että silleen. Nyt pitää sitten syödä jotain kaninruokaa, tyyliin porkkanaa, että laihtuu ja tekoluita että hampaat säilyy kauniina.
Mamma on tainnut popsia noita siankorvia enemmänkin koska hänellä on paljon leveämpi takapuoli kuin minulla. Miksei hänen tarvitse syödä kaninruokaa? Kysyn vaan.
Ja minulle on ihan samaa jos hampaat on vähän reissussa rähjääntyneet. Minusta ikä saa näkyä koiran naamassa. Sitä paitsi Pedro tykkää minusta ihan tällaisena. Ja niin tekee naapurin Maxkin. Ja mamma.