EKAT PEKOTREENIT

MOSKU: oltiin koko päivä Gammelbyn vanhalla Essolla treenamassa isojen pekojen kanssa.
Nyt olen ihan naatti.
Ensin kierrettiin mamman ja ison poppoon kanssa maan alla. Siellä on valtavat tilat.
En uskaltanut kulkea kuvan rappuja, vaan mamma kantoi puoleenväliin, josta kävelin alas.
Huoneita oli hirmuinen määrä ja kaikkialla oli pimeetä. Ihmiset ovat tunnetusti sokeita kuin lepakot joten niillä oli mukanaan kaikennäköisiä valohärveleitä.
Joku kysyi että pelkäänkö pimeätä!!! Voi voi. Minä en pelkää MITÄÄÄÄN. (Pelleilin vaan niissä rapuissa...)
Löysin ihanan kuivan hiiren. Mamma vei sen mun SUUSTA!
Hiiren vierellä pimeässä istui yksi ukko joka syötti minulle nameja.
Sitten löysin toisenkin hiiren mamman huomaamatta. Joku Taina meni kertomaan mammalle. Yritin pakoon, mutta mamma sai kiinni. En ehtinyt syödä sitäkään hiirtä.
Mutta kellarissa löytyi kaksi muuta ukkoa jotka syötti minulle melko hyvää hiirenkorviketta.
Ylös tultiin puolipimeässä sellaisia kiertäviä ritilärappuja ja sain kauheasti kehuja.
Sen jälkeen menin autoon nukkumaan.
Kun heräsin oli pienet "tottikset" pihalla.
Sitten tuli naapurin saksanpaimenkoiratyttö ja ryppyili minulle. Minä annoin sille kyytiä ja se pakeni autoon vaikka mamma yrittää kertoa että omistaja LAITTOI sen autoon.
Lopuksi kierrettiin vielä yksi kierros kellarissa. Uskalsin kävellä kuvan rappuja. Yritin pyydystää niitä kuolleita hiiriä yhdestä korista, mutta mamma kielsi ankarasti enkä sitten viitsinyt.
Ylös tultiin taas niitä kierreportaita. Ne ovat ilmeisesti ihmisille hirveän vaikeita.Mamma kehui koko ajan minua että minä olen niin taitava.
Sanoo että kaupunkitreenit kannatti. Me ollaan treenattu Nimbustalon ritiläportaissa. Ja tietysti kuoleman kellariportaissa täällä kotona!