HEIPPA VELIPOIKA IISSÄ!

MOSKU: Haluan esittää esineet joilla minä harjoittelen. Luovutus on niin hyvin hallussa että tiedän ennakkoon milloin mamma sanoo "loss". Mun pitää kuulemma malttaa mieleni ja odottaa komentoa. No, tehdään sitten niin. Sama mulle.
Tuo punainen juttu on se kuuluisa klikkeri.

Tänään sain mamman mykäksi. (Se ei ole ihan helppoa!)
Puuhasin omiani keittiössä kun mamma vähän matkan päästä jämähti paikalleen. Sitten se sanoi "fuss".
No minähän tein työtä keskettyä ja menin istumaan siihen viereen ja tapitin mamma silmiin. Sain kamalan määrän nameja. Kehuista ei meinannut tulla loppua. Ihan punastuin.

Eilen pääsin Laran ja Pedron kanssa lenkille. Laahustettiin kuulemma kolmisen kilometriä. Minulle tuli mittariin ainakin kuusi kilometriä. Sain juosta vapaana melkein koko matkan. Ja että minä juoksin. Kaikki ojanpohjat on käyty läpi ainakin kerran. Enkä väsynyt yhtään.

Sain veljeltä kirjeen. Siihen voi kaikki tutustua Tiiannin blogissa. Osoite löytyy sivupalkissa. Siihen pääsee myös Jenidon kennelsivujen kautta.

Musta tuntuu että me ollaan hyvin samanlaisia Mörön kaa.
Mullakin on tosi hieno ääni. Tässä talossa sitä joutuu käyttämään aika paljon kun tuo ihminen ei kuule, näe eikä huomaa mitään. Turhaan en kilju. Koskaan.
Hiiren syömisestä sen verran että minulle on kerrottu niiden olevan hyvin ravintorikkaita. Niistä saa koira proteiineja ja muuta tärkeätä. Kannattaa sinunkin Mörö syödä niitä että saat lihaksia. Sitä paitsi on hauskaa kattoa ihmisreaktioita kun hiirenhäntä roikkuu suupielestä!
En ymmärrä miksei ollutkaan lupaa syödä niitä rapeita kellarihiiriä.
Mamma höpisee tuossa jotain ettei tiedä mihin ne ovat kuolleet.

Huomenna minä menen taas sinne eläinlääkäriin.
Tällä kertaa ne EIVÄT LEIKKAA MUN KYNSIÄ!!!!