Pomo rähmäkäpälöi

MOSKU: - Ei voinut pomo olla kehumatta itteään kotona. Sen piti näyttää millaisella pyydyksellä se kalasteli sitä korttia. On se niin fiksu, niin fiksu...antaisin possunkorvan mutku ne loppui äsken.


MOSKU:- Pomo sen kun rähmäkäpälöi.
Kotona se teloi isovarpaan kynnen - kynsi on itse asiassa irti. Tuo syöpä näköjään vaikuttaa sen hampaisiin ja kynsiin. Hampaat lohkeilee ja kynnet lentää.
No, se kietoi jotain lappua varpaan ympärille ja lähti Pernajan Sarvisaloon kuuntelemaan Irina Björklundin ja Vintage Espresson konserttia.

Tänään pomon pihimpi puoli oli voitolla ja se ajatteli säästävänsä 20 egee näyttämällä pressikorttii portilla. Ljungarsin portti on jonkinlainen puupömpeli a la armeijan vahtikoju. Pressikortti tassussa pomo yrittää kiivetä ekalle rapulle. Se suojaa kipeetä varvasta ja lisäksi rappu on helekutin korkee - pomo on nykyään täysin jalaton. Lihaksia ja koordinointia ei ole kuin nimeksi. Sillä ei nykyään pysy mikään käsissäkään. Samalla pressikortti lähtee liitoon.
Kortti omaa hienon lentokyvyn, tekee m m upean hidastetun kiertoliikkeen oman akselinsa ympärillä korkeella ilmassa. Ja tekee pakkolaskun lautojen välistä.
Siellä pomo hymyilee vienosti itselleen - 30 senttiä lattian alla. Eipä kuulemma lohduta tieto että lattian alla on myös HIRVEESTI rahoja...Sitä lattiaa kun ei saa auki mistään.

Konsertin toisella puoliskolla pomo miettii ettei perkele jätä korttia - ettei ainakaan KUKAAN MUU saa sitä ellei muuta....

Ihmis-naisten kasseissa on aina kaikkea ihmeellistä ja Tiimarilasien muovikotelosta pomo tekee pyydyksen. Nauhan se saa kameralaukusta. Tikkuja on luonnossa ilmaiseksi. Ja, HAH. Tuleehan se kortti sieltä kolmannella yrittämällä kun pomo hokee itsekseen: Malttia, malttia.

Tällä kertaa se OLI ihan ystävällinen muille eikä vastannut - "Huomispäivää", - "Minä tiskaan" tai muuta vastaavaa, kun niitä tyhmiä kysymyksiä sateli. Vain kerran lipsahti: - "Mitä sinä sillä tiedolla teit" kun kysyjä oli äijä, joka tietenkin jatkoi matkaa eikä aikonutkaan tarjota apua.


Menkää ihmeessä kuuntelemaan Irinaa ja Vintage Espressoa jos siihen on mahdollisuus. Likka tekee upeeta musiikkia. Kaikki on hänen ja Peter Foxin kynän jälkee. Irinan tekstit ovat ruotsiksi, suomeksi, ranskaksi ja venäjäksi.


Jossain kuvassa pitäisi löytyä Irina ja se kuuluisa saha...