VARGAR OCH MYTER
ANU SALMI kommenterar Maaseudun Tulevaisuus´ insändare (se blogen igår) i Luontoliittos vargforum.
"Erään lounaissuomalaisen kunnan historiakirja kertoo niin sanotuilta
susivuosilta, kuinka vuonna 1872 pitäjänkokouksessa oli kiinnitetty
huomiota susien tuottamaan vaaraan kotieläinten osalta. Kahdeksan
vuotta myöhemmin sudet söivät kyseisen pitäjän alueella kahdeksan lasta
vuosina 1880–81."
Ilmeisesti tässä viitataan tapahtumiin Turun seudulla, jossa mm. Liedossa susi/sudet/koirasudet todellakin tappoivat ihmisiä. Harvinaista kyllä, nämä tapahtumat on käsittääkseni mahdollista arkistolähteiden avulla osoittaa todeksi toisin kuin monet muut samankaltaiset legendat. On syytä muistaa kuitenkin, että
- aggressiivisesti käyttäytyneet eläimet saattoivat olla ainakin osin KOIRASUSIA.
- Suomessa tavattiin tuolloin vesikauhua.
- Suomessa oli myös kesyjä susia. Aikuisesta sudesta maksettiin enemmän tapporahaa kuin pennuista. Niinpä metsästäjät ottivat pentuja sudenpesistä ja kasvattivat ne aikuiseksi. Noita ihmispelkonsa menettäneitä susia karkaili.
- Susien luontainen riista oli metsästetty erittäin vähiin.
Tilanne on siis tänä päivänä toisenlainen kuin 1800-luvulla.
Olen toistellut susien aiheuttamasta uhasta puhuessani, että suden käyminen ihmisen kimppuun on epätodennäköistä - aivan täysin mahdotonta se ei ole, etenkin jos yllä olevista ehdoista jotkut täyttyvät. Ihan eri juttu sitten on se, että monia muita susitarinoita ei voida todistaa faktaksi ja jopa kirkonkiroihin päätyneistä tapauksista "joutui suden syömäksi" löytyy ainakin seuraavanlaisia taustoja:
- Kuollutta ei ole koskaan löydetty (kadonnut metsään)
- Murhia ja itsemurhia on naamioitu suden tekemiksi
- Metsään kuolleesta on entisaikaan ollut mahdotonta sanoa kuolinsyytä tarkasti, etenkin jos ruumista on kuoleman JÄLKEEN raadonsyöjien toimesta raadeltu.
Kieltäydyn edelleenkin pelkäämästä susia. Vaarallisuutensa puolesta ihminen on edelleen ihan omaa luokkaansa. Jos luonnosta pitää riskejä etsiä, niin hukkuminen, salamanisku, ampiaisenpisto tai kyynpurema menevät suden ohi vaarallisuudessa mennen tullen.
TIDNINGEN ETELÄ-SAIMAA SKREV OM VARGAR I GÅR:
Etelä-Saimaa esitteli kanadalaisen emeritusprofessorin Valerius Geistin teoriaa eilen.Sen mukaan susien entistä röyhkeämmät vierailut pihoilla ja koirien kaltoin kohteleminen ennakoivat,mitä sudet tekevät kohta ihmisille. Ympäristöfilosofi LEENA VILKKA on eri mieltä.
-Susi,Canis lupus,on koiraeläin.Mitä tapahtuu,kun koira karkaa? Se villiintyy niin,että alkaa lopulta karttaa jopa isäntäänsäkkin.Se pakenee ja väistää ihmistä kaikin tavoin.
-Ja kun susitutkijat saavat moottorikelkalla väsyttämällä suden kiinni,se ei tee mitään
vastarintaa.Vilkka on jopa valmis väittämään suurinta osaa Etelä-Karjalan pihasusista kulkukoiriksi.
-Luonnonkuvaajat tietävät suden olevan kaikkein vaikein suurpeto kuvattavaksi,Vilkka lisää. Niin vaikea,että takavuosina tunnettu luontokuvaaja kuvasi paremman puutteessa täytettyä sutta. Vilkka kyseenalaistaa Geistin tueksi otetut susien syömien lapsien lukumäärän.
-Kirkonkirjoihin oli helpompi merkitä lapsen kuolinsyyksi susi söi kun että hylättiin tien poskeen. Vilkan mukaan lapsen ihmisarvo ei aina ole ollut sama kuin tänään.Ja yhä lapsia surmataan.
Susiaktiivinen kansanedustaja Seppo Lahtela(kesk) on täysin eri mieltä Vilkan kanssa. Hänen mukaansa nykypäivän susivanhemmat "jotenkin opettavat" poikasilleen,ettei ihmistä tarvitse pelätä.Miten se tapahtuu,on hyvä kysymys,koska pihoilla ei nähdä laumoja,ainoastaan yksittäisiä susia.
"Erään lounaissuomalaisen kunnan historiakirja kertoo niin sanotuilta
susivuosilta, kuinka vuonna 1872 pitäjänkokouksessa oli kiinnitetty
huomiota susien tuottamaan vaaraan kotieläinten osalta. Kahdeksan
vuotta myöhemmin sudet söivät kyseisen pitäjän alueella kahdeksan lasta
vuosina 1880–81."
Ilmeisesti tässä viitataan tapahtumiin Turun seudulla, jossa mm. Liedossa susi/sudet/koirasudet todellakin tappoivat ihmisiä. Harvinaista kyllä, nämä tapahtumat on käsittääkseni mahdollista arkistolähteiden avulla osoittaa todeksi toisin kuin monet muut samankaltaiset legendat. On syytä muistaa kuitenkin, että
- aggressiivisesti käyttäytyneet eläimet saattoivat olla ainakin osin KOIRASUSIA.
- Suomessa tavattiin tuolloin vesikauhua.
- Suomessa oli myös kesyjä susia. Aikuisesta sudesta maksettiin enemmän tapporahaa kuin pennuista. Niinpä metsästäjät ottivat pentuja sudenpesistä ja kasvattivat ne aikuiseksi. Noita ihmispelkonsa menettäneitä susia karkaili.
- Susien luontainen riista oli metsästetty erittäin vähiin.
Tilanne on siis tänä päivänä toisenlainen kuin 1800-luvulla.
Olen toistellut susien aiheuttamasta uhasta puhuessani, että suden käyminen ihmisen kimppuun on epätodennäköistä - aivan täysin mahdotonta se ei ole, etenkin jos yllä olevista ehdoista jotkut täyttyvät. Ihan eri juttu sitten on se, että monia muita susitarinoita ei voida todistaa faktaksi ja jopa kirkonkiroihin päätyneistä tapauksista "joutui suden syömäksi" löytyy ainakin seuraavanlaisia taustoja:
- Kuollutta ei ole koskaan löydetty (kadonnut metsään)
- Murhia ja itsemurhia on naamioitu suden tekemiksi
- Metsään kuolleesta on entisaikaan ollut mahdotonta sanoa kuolinsyytä tarkasti, etenkin jos ruumista on kuoleman JÄLKEEN raadonsyöjien toimesta raadeltu.
Kieltäydyn edelleenkin pelkäämästä susia. Vaarallisuutensa puolesta ihminen on edelleen ihan omaa luokkaansa. Jos luonnosta pitää riskejä etsiä, niin hukkuminen, salamanisku, ampiaisenpisto tai kyynpurema menevät suden ohi vaarallisuudessa mennen tullen.
TIDNINGEN ETELÄ-SAIMAA SKREV OM VARGAR I GÅR:
Etelä-Saimaa esitteli kanadalaisen emeritusprofessorin Valerius Geistin teoriaa eilen.Sen mukaan susien entistä röyhkeämmät vierailut pihoilla ja koirien kaltoin kohteleminen ennakoivat,mitä sudet tekevät kohta ihmisille. Ympäristöfilosofi LEENA VILKKA on eri mieltä.
-Susi,Canis lupus,on koiraeläin.Mitä tapahtuu,kun koira karkaa? Se villiintyy niin,että alkaa lopulta karttaa jopa isäntäänsäkkin.Se pakenee ja väistää ihmistä kaikin tavoin.
-Ja kun susitutkijat saavat moottorikelkalla väsyttämällä suden kiinni,se ei tee mitään
vastarintaa.Vilkka on jopa valmis väittämään suurinta osaa Etelä-Karjalan pihasusista kulkukoiriksi.
-Luonnonkuvaajat tietävät suden olevan kaikkein vaikein suurpeto kuvattavaksi,Vilkka lisää. Niin vaikea,että takavuosina tunnettu luontokuvaaja kuvasi paremman puutteessa täytettyä sutta. Vilkka kyseenalaistaa Geistin tueksi otetut susien syömien lapsien lukumäärän.
-Kirkonkirjoihin oli helpompi merkitä lapsen kuolinsyyksi susi söi kun että hylättiin tien poskeen. Vilkan mukaan lapsen ihmisarvo ei aina ole ollut sama kuin tänään.Ja yhä lapsia surmataan.
Susiaktiivinen kansanedustaja Seppo Lahtela(kesk) on täysin eri mieltä Vilkan kanssa. Hänen mukaansa nykypäivän susivanhemmat "jotenkin opettavat" poikasilleen,ettei ihmistä tarvitse pelätä.Miten se tapahtuu,on hyvä kysymys,koska pihoilla ei nähdä laumoja,ainoastaan yksittäisiä susia.
