PITKO JA PULLA

LARA: Meidän mamma tapasi Pitkon ja Pullan mamman kaupassa tänään. Pitkon ja Pullan mamma kertoi että Pitko ja Pullakin ovat ruvenneet kirjottamaan BLOGIA. Me kävimme vilkaisemassa mitä kaikkea siellä on ja nyt tuli paineita. Mamma luki meille lakia ja kertoi että meidänkin pitää ruveta treenaamaan kuten Pitko ja Pulla! Sitten se laittoi meidät tekemään typeriä juttuja kuten paikallaoloa ja sellaista. Käääk.
Kaiken lisäksi se oli juorunut Pitkon ja Pullan mamman kanssa niin että unohti ostaa meille jotain vähän parempaa namia palkkioksi siitä että teemme noita temppuja.
Jostain keskustelufoorumista mamma bongasi sitten metsähallituksen kotisivut joista hän on niin tyytyväinen. Niissä löytyy kuulemma kuva susien ja koiran jalanjäljistä niin että nuo hölmöt ihmiset erottaisi ne jos sattuu sellainen tilanne. Hohoijajaa.
Tuolle Pitkolle vielä vinkiksi mitä mun kaveri Boa ja minä ruukattiin harrastaa. Me jouduttiin aina odottamaan autoissa kun muut treenasi ja hyödynsimme ajan tiedonvaihtoon (tätä mieltä on ainakin meidän mammat). Minä kerroin Boalle mitä uutta minä olin keksinyt hakumetsässä jotta Boakin saattoi kokeilla. Kun Boa oli keksinyt hienon jipon se kertoi minulle ja sitten minä kokeilin samaa! Yleensä meidän keksimät uudet hakuliikkeet eivät olleet mammojen mieleen.
Nykyään Boa on enemmän tai vähemmän eläkkeellä ja mulla on tylsää.
Jotta luovuus ei kuolisi pois ihan kokonaan yritän parhaani mukaan siirtää kootut konnuudet nuoremmille, lähinnä Pedrolle. Mutta se on puudeli ja yrittää olla mammalle niiiin mieliksi, niiin mieliksi. Se on ruvennut "lankkaamaan mamman saappaita" lenkillä - tai ainakin melkein - sen jälkeen kun se eksyi (!) kun me oltiin kaksistaan karkumatkalla.
Kuinka muuten koira voi eksyä metsässä ?

MAMMA: Nyt Lara ei "muista" mitä SILLE itselle tapahtui taannoin, kun pennut oli vain kolmeviikkoiset! Oltiin Stensbölessä lenkillä n klo 18 ja Lara lähti jonkun elukan perään. Minä odotin sitä yli tunnin ja kävelin sitten kotiin olettaen että koira on rapulla. Ei ollut. Eikun etsintärensselit matkaan ja Pedron kanssa kiertämään samaa lenkkiä uudestaan - vaan nyt pilkkopimeässä. Sitten taas takaisin kotiin. Mutta ei vieläkään koiraa. Nyt oli jo pieni hätä koska Lara ei olisi ikinä jättänyt pentunsa näin moneksi tunniksi. Jotain oli siis tapahtunut. Häslingin jälkeen soitto Ölstensiin klo 22. Ja, hast Du mir gesehen. Siellähän se koira oli tallessa. Muutama tuttu ihminen oli pyydystänyt neidin hänen ollessa matkalla takaisin Kevätkumpuun. Oltiin kävelty meille uutta reittiä ja sitä samaa reittiä Lara oli tulossa kotiin.
Ölstensissä vastassa oli sitten närkästynyt koira. Saatoin kuulla kommentin "Tulit vihdoin" kun se viivana pyyhkäisi istumaan autoon.
Ihmettelen miksi?
Saihan Lara sentään elämänsä kalleimman kuivamuona-aterian. 24 euroa!!!