Vodaa, ukkosta ja kuolleita koneita

LARA: - Mosku putosi taas jorpakoon.
Eilen illalla mentiin mamman kans kävelylle Virvikiin. Tassuteltiin rannalle ja mamma sai kaiken lisäksi päähänsä tehdä jotain voimistelujuttuja laiturilla. Kääk!
Yhden venepaikan kohdalla on kaksi puista kolmiota. Ne on vissiin tehty suojaamaan sitä venepaikkaa. Mosku meni seikkailemaan märillä tassuilla toisen päälle. Puut oli liukkaat eikä tassut pitäneet ja se tekee tosi kauniin sukelluksen mereen, pää edellä, kroppa kauniisti ojennettuna. Teknisestä suorituksesta 8,5 pistettä, taiteellisesta vaikutelmasta 9.
Minä hätäännyin ihan oikeesti kun se pulikoi siellä alhaalla. Mamma totesi "nyt ollaan pulassa". Mamma lähti kävelemään rantaan päin ja kutsui Moskua, mutta Mosku ei tajunnut vaan yritti paniikissa nousta laiturille. Eihän se onnistunut kun matkaa on yli metrin. Mamma jemmasi avaimensa sun muut tavaransa taskuihin, meni laiturille maaten ja onnistui kytkemään Moskun hinaukseen. Sitten hän ryömi mahallaan laituria pitkin sen 20-30 metriä. Tällä puolella laituria oli vene joka paikassa ja Moskua piti saada kiinnityskettinkien, köysien ja paikkajakajien alta.
Mosku veti välillä selkäuintia, välillä perhosta, välillä sammakkoa tassut pinnan YLÄPUOLELLA. Välillä se keksi kuinka oikeesti uidaan, mutta alkoi vissiin väsyä niin paljon ettei tekniikka pysynyt käpälissä. Mamma oli läpimärkä jo tässä vaiheessa.
Normaalisti hän ei pysty sen sairauden takia makaamaan mahallaan, nyt se ei huomannut kuulemma mitään. Se ei onneksi kuitenkaan hätäänny tämmösistä - me panikoitiin Moskun kanssa.
Lopulta Mosku sai takatassut pohjaan ja pääsi lepäämään hetkeksi. Se oli ihan naatti. Mamma yritti sitten houkutella sitä rannalle mutta se vaan pyrki laiturille. Kesti hetken ennenkuin Mosku tajusi että pystyy käppäilemään pois.
Tämä oli toinen kerta kun jätkä putos jorpakkoon..Muttei se ollut moksiskaan.

MOSKU: - Viime perjantaina Lara notku ovenraossa kun pomo istui syömässä keittiöpöydän äärellä. Kaukana taivaalla leimahti ja kuului vaimeata ukkosen yrinää. Hetken päästä salamoi uudestaan, mutta jylinä oli vaimeampi.
Pomo mutisi jotain tyyliin "no eipä ollut häävi ukkonen" koska se toivoi kunnon myräkkää puhdistamaan ilmaa.Kukaan meistä ei viihtynyt kun oli niin painostava ilma.
Pomo ehti just mutista tuon lauseen niin Laran viellä, korien sisällä leimahti komea tulipallo ja kuului MEEEEEEEGAPRÄKKKKKKS!!!!!!
Pomo totesi heti että "siinä meni modeemi".
Myöhemmin se totes että meni myös tietokone!

Laralla on kovat hermot, se ei hätkähtänyt tuosta pamauksesta. (Kerran kun se oli vain reilu vuotias salama iski kamalalla rytinällä sähkötolppaan just kun pomo ja Lara olivat ohittamassa sitä).
Minäkin haluan tulla yhtä rohkeaksi kun se.

No tiedoxi nyt blogin lukijoille että tänne ei vähään aikaan ilmesty kuvia. Tekstejä tulee silloin kun pomo osuu sopivaan koneeseen. Lara ja minä yritämme puolestamme olla aiheuttamatta tekstejä...