LARA: talvi tuli ja mamma vaihtoi talvirenkaat automme alle. Me toimimme työjohtajina mutta mamma käski meidän olee hiljaa.
Illalla mamma alkoi valittaa että on huono olo. Sanoi että niskaa ja selkää särkee. Sitten häntä alkoi paleltaa. Kun lämmin glögi ei auttanut hän alkoi lämmittää hellaa ja nyt täällä on kuumaa kuin r----n helvetissä. Mutta mamma ei valita kylmyyttä.
Ulkona on -4.
PEDRO: Hui. Nuo kaksi laumanvartijaa asuu ihan meidän naapurissa. Mamma kertoo että ne ovat keskiaasian paimenkoiria ja kuvaa niitä "tiukoiksi". Muistuttaa miten minun kävi silloin kerran Kervätkummun koira-aitauksessa kun siellä oli ne pyreneitten koirat. Nämä kaksi kuulemma popsivat minut suuhunsa jos käyn "ryppyilemässä". Ne pärjää jopa susille. Näistä näkee että ne ovat oikeita työkoiria koska niiltä on typistetty sekä korvat että häntä ettei ole ulokkeita joista sudet saa otteen.
Jos haluat tietää enemmän rodusta vilkaise tätä juttua
Mikäli taas haluat tietää enemmän vaihtoehtoisesta hevostenkoulutuksesta vilkaisepa Alexander Nevzorovista kertovaa youtubepätkää ja hänen kotisivuja
Päivän linkki tässä: lentopallopuudeli!
PEDRO: tänään oli parturipäivä! Naamaa on ajettu ja tukkaa revitty. Mamma sai päähänsä "avata" mun tukkani. Sitten piti vielä ottaa kuvakin. Onneksi mamma unohti kynnet...
Tänään ei ollut treenejä. Lohjalla on kaupunkiottelu tänä viikonloppuna, nimittäin. Toivottavasti voitto tulee Porvooseen tänä vuonna.
Eilen me muuten karattiin mammalta metsässä. Tällä kertaa minä en edes eksynyt.
Mamma toi työt kotiinLARA: oli taas hakutreenit Kaffebergintiellä. Minulla oli yksi maalimies, joka löytyi helposti vaikka olikin mennyt tosi pitkälle. Mammalta tuli kehuja.
Pedro harjoitteli mukavia taas tänään. Kolme maalimiestä laitettiin todella syvälle. Pedro sai katsella kun ne meni. Eikä tarvinnut edes haukkua että sai palkkaa!
Lähti ihme kyllä ripeästi joka pistoon. Mamma on oppinut miten sitä rauhoitetaan välillä.
LARA: Tällaisen tarinan mamma löysi jostain sieltä koneelta jonka ääressä hän nytkin istuu kirjoittamassa kun minä sanelen. Tuo estrelanvuoristopaimenkoira josta tarina kertoo kuuluu laumanvartijoihin. Niiden kuuluu vartioida laumaansa muun muassa susilta.
Susilauma raateli metsästyskoiran kuoliaaksi perjantain ja lauantain välisenä yönä Kurussa Pirkanmaalla. Kurun riistanhoitoyhdistyksen toiminnanohjaaja Jari Hemminki kertoo,
että 75-kiloinen Estrelanvuoristopaimenkoira oli yön aikana hävinnyt omakotitalon pihasta. Lauantaina aamulla paikallinen hirviporukka järjesti etsinnät, ja pahoin raadeltu koira löydettiin sadan metrin päästä sen kotitalosta.
- Ei ollut koirasta kuin luut jäljellä, kertoo paikalla käynyt Hemminki.
Kurulaisperhe on järkyttynyt tapahtuneesta. 9-vuotias koira oli kuin perheenjäsen. Lauantaina löydettiin talon läheltä useamman suden jälkiä. Hemminki arvioi, että liikkeellä on ollut kolmen suden lauma. Hemminki kertoo, että päästäkseen vuoristopaimenkoiran kimppuun susien on täytynyt kulkea usean talon pihapiirin läpi. Paikka, jossa koira on raadeltu, sijaitsee harvaanasutulla alueella. Hemmingin mukaan se ei ole kovin kaukana Ikaalisten Karpanperästä, jossa susi tappoi koiran viime viikonloppuna.
Aamulehti kertoi viime maanantaina susilauman tappamaksi joutuneesta norjanharmaahirvikoira Lulusta. Hirvimetsällä ollut koira raadeltiin viime sunnuntaina keskellä päivää. Hemmingin mukaan on hyvin mahdollista, että Kurun tapauksessa kyse on
samoista susista. Hemminki kertoo, että viime talvena Kurussa tehtiin useita
jälkihavaintoja susista. Se on sen sijaan hänen mukaansa yllättävää, että susi hakee koiran pihasta. (Aamulehti 20.10.2007)
Minulle ja Pedrolle mamma kertoi tällaisen tarinan.
Uskaltaakohan enää illalla mennä ulos pissalle ilman mammaa? :
80-luvun alkupuolella kun aloitin toimittajana Porvoossa sattui 5 kilometriä täältä Ylikestä vastaavanlainen tapaus. Susi kävi keskellä päivää hakemassa beaglen talon pihasta. Kaiken lisäksi tapauksen näki kaksi rakennusmiestä. Miehet tekivät kattotöitä viereisellä pihalla ja luulivat ensin suden koiraksi. Susi tuli muina miehinä metsästä, nappasi beaglen suuhunsa ja vei metsään. Kävin silloisen luonnonhistorian museon johtajan kanssa (Raimo Luoma) tutkimassa paikkoja. Löysimme koiran kaulapannan jäänteet ja vähän karvatupsuja metsästä vain muutaman sadan metrin päästä talosta. Ilmeisesti susi oli ollut todella nälkäinen ehkä sairaskin.
Sen koommin siitä ei sitten kuultu.
Koristetyyny, lammas
APU ILLIAPU
LARA: nyt meillä on ikioma huone. Mamma laittoi sen kuntoon viime lauantaina. Tänään se vihittiin käyttöön. Juhlan kunniaksi syötiin muhkeat luut. Kuvassa minä syön sivistyneesti sohvassa, Pedro vähemmän sivistyneesti...
Eilen oltiin treeneissä pitkästä aikaa. Minulla oli pitkä rata ja yksi maalimies. Minusta se meni hyvin mutta mamma väittää että olisin voinut haukkua paremmin. Sic.
Pedrolla oli jokin simppeli motivaatioharjoitus. Sen ei tarvinnut tehdä kuin kolme hyvää ja iloista lähtöä.
LARA: Mikään i onnistu.
Tänään meidän piti mennä piiiitkälle lenkille. Ja mentiinkin.
Sitten alkoi satamaan. Oikein kaatamalla. Seistiin ensin joidenkin onnettomien pikkupuiden alla, mutta eihän ne estäneet meitä kastumasta. Sitten juostiin kiitolaukkaa kotiin. Minä olin läpimärkä, mutta onneksi mamma ei huomannut kun kuivasin itseäni hänen sängyssä. Siellä on valkoinen villainen peitto joka imee kivasti vettä.
Dali-pentu on ollut tuhma. Tai sanoisinko tyhmä. Vaikka minä sanoin että pyöräilijöitä voi ajaa takaa harjoittelumielessä, muttei pyydystää oikeesti, se idiootti meni puremaan jotain pikkutyttöä. Että minua pännii tuommonen kakara. Isäänsä tullut!
Tänään Pedro on ollut itsekin oikein machomiessika.
Mamma voisi myydä se jonnekin kauas!
LARA: täällä on ollut niin paljon häslinkiä että meiltä unohtui laittaa pennuille onnittelut kun ne täytti vuoden 20. elokuuta. No, kuka sanoo ettei voi onnitella lapsiaan kun ne täyttävät 1 v ja 41 päivää. Onnittelut Rikulle, Dalille, Kessulle, Masille, Chilille ja Wilmalle.
LARA: taas ollaan muutettu. Siis ei mihinkään uuteen paikkaan vaan jatkettu tätä samaa muuttamista. Onneksi mamma vei meidät päivähoitoon ettei ainakaan tarvinnut kantaa mitään. Mihin ihmiset tarvitsee kaikkea rojua ? Kaikkea muuta mamma kyllä toi, paitsi mun suosikki löhö-laatikkoni. Vielä on kuulemma yksi lasti tuomatta...Ehkä minä saan sen sitten.
Onneksi mamma myös siivosi MEILLÄ tänään. Täällä on ollut niin paljon hiekkaa lattioilla että käpäliin on sattunut...Ihmisillä on jotain kummallisia nahkoja jaloissaan, eihän ne tunne mitään.
JA TÄSSÄ VÄHÄN SISUSTUSTYYLIVINKKEJÄ a la mamma:
MINÄ olen tuossa oikealla näkyvässä laatikossa jonne mamma telkes minut kun se kasasi tuota hökötystä jota se kutsuu kirjahyllyksi. Ja voin luvata ettei se todellakaan ole noin tyhjä enää...
JOSSAIN KAMOJEN SEASSA ON KEITTIÖ
LARA: eilen mamma kuukahti johonkin mahatautiin. Onneksi, tekee mieli sanoa. Mamma ei jaksanut viedä meitä päivähoitoon, mutta meitä ei harmittanut yhtään. Ulkona satoi kaatamalla. Nyt löhöttiin mamman vieressä sängyssä.
Mamma on ollut ihmeen vaisu vielä tänään. Nousi vasta äsken ylös sängystä laittamaan meille ruokaa...
Netistä mamma on löytänyt uuden mielenkiintoisen sivun. Sen nimi on Current Biology
LARA: mamma laittoi muutamia kuvia meidän uudesta reviiristämme. Ekassa kuvassa näkyy meidän etupiha, jossa meillä on lupa juosta. Takapihalle ei kuulemma ole menemistä koska silloin me huomataan että naapurissa asuu kaksi labbista. (Kyllä minä huomasin sen jo ekana päivänä, mutta antaa mutsin uskoa ettemme tiedä vieläkään...)
Kun katsomme olkkarista näkyy KAUHEAN ISO SIREENIPENSAS ja sen takana peltoa. Ne kaksi labbistyttöä asuu tuossa punaisessa mökissä.
Tätä koppia ihmiset kutsuu huussiksi. Siellä mamma käy säännöllisin väliajoin merkkaamassa meidän reviiriä. Toinen paikka jota hän myös merkkaa on kellarissa.LARA: Tänään mamma vei meidät ekalle tosi pitkälle kävelylenkille täällä uudessa paikassa. Mentiin johonkin Norike-nimiseen paikkaan. Makeeta, koska siellä oli vain metsää. Mamma päästi meidät juoksemaan, ja minä löysin ihanan syvän ojan jossa juostiin kilpaa Pedron kanssa. Mamma ei osallistunut.
Ihmiset ovat tylsiä.
LARA: Nyt ollaan asuttu uudessa kodissa melkein viikon.
Muuten tosi kivaa, kunhan mamma saisi aikaiseksi korjata kaikenlaisia esteitä lattioilta.
On kuulemma tavaroita vielä vanhassa pesässä joita pitää hakea. Sen jälkeen tänne ei mahdukaan enää.
Onneksi me ollaan päivähoidossa Annalla päivisin.
PEDRO: Onks nuo niitä ylämaan terriereitä?
LARA: Mene uhittelemaan niille niin näet...
LARA: me ollaan oltu päivähoidossa tänään ja eilen. Huomennakin mennään. Se on tosi kiva paikka ja me saadaan olla ulkona koko päivän. Lisäksi siellä on ne Ludden ja Ladyn pennut, Ludde ja Lady tietenkii ja paljon kivoja ihmisiä, isoja ja pieniä. Ja kissa! On paljon kateltavaa.
Annan kukkapenkki. Uudet lajikkeet ovat nimeltään Rölli, Bamse ja Roope.
Pentujen isällä on uusi kampaus. Komea poika muutenkin.
LARA: tuollaisessa vempaimessa mamma kantaa Nisseä selässään!
Sai se kävelläkin itse aina välillä, mutta oppipa nopeasti kerjäämään kyytiä kun väsytti. Tehtiin sellainen reilu tunnin lenkki, mutta siihen sisältyi muutama tauko. Kerran Nisse pysäytti lenkkeilijän ja kerran meidät pysäytti sellainen hirmu poppoo tätejä jotka halusivat ihailla PEEENTUA tietenkin....Sitten pidettiin pic-nictauko ilman evästä läheisellä kukkulalla.
Ja huh, että on hiostava ilma.
LARA: Nissen eka yö uudessa kodissa meni tosi hyvin. Se nukkui vähän aikaa omalla pedillään mamman sängyn vieressä illalla. Hetken päästä se meni olkkariin ja hyppäsi sohvalle. Siellä se nukkui koko yön. Rohkea pentu, täytyy sanoa.
Aamulla Nisse pissi mamman matolle vaikka minä yritin pissattaa sitä.
Päivällä mamma leikki hetken pennun kanssa pihalla sadekuurojen lomassa. Tennispallo on kova sana, näköjään.
Ellei illemmalla sada, mennään pitkälle kävelylenkille. Mamma on laittanut sellaisen rinkkajutun valmiiksi. Nisse saa kuulemma istua kyydissä siinä.
Neljä poikaa vielä vailla kotia. Emä saksanpaimenkoira, isä isovillakoira/englannin vinttikoira.
Pennuista kuvia ja lisää tietoa mm tässä blogissa 2. elokuuta
Lisää tietoa kasvattajalta: Anna GSM 040-5893 960
LARA: aamulla mamma lähti johonkin ja kun hän tuli kotiin, kotiin tuli myös mun pentu joka on ollut poissa melkein vuoden. Sitä väsytti hirveesti ja se nukkuu vieläkin ( klo 12.30). Pedro on hirmu kiinnostunut siitä, mutta en päästä sitä lähellekään pentua. Mamma on antanut sille nimeksi Nisse. Hän kyllä väittää ettei se ole mun pentu, mutta on tyytyväinen jos minä olen äitinä sille.
NISSE: tänään minä jätin syntymäkotini Sannaisissa ja kaikki mun veljet. Yksi veli lähti ennen minua jonnekin Sikilään. Ne oli ihan kivoja ihmisiä. Sitten mun uusi emäntä otti minut syliin ja sitten me mentiin uuteen kotiin sellaisella vempaimella jota ihmiset kutsuu autoksi. Minä sain ensin istua mamman sylissä ja katella ikkusta. Sitten istuin vähän aikaa omalla penkillä mutta kun autossa oli niin kuuma ja minua väsytti ihan hirveesti menin lattialle nukkumaan. Mamma sanoi että löysin tosi hyvän paikan. Siinä oli kuulemma pennulle kaikkein turvallisinta nukkua. Nukuin koko matkan. Olin ihan unenpöpperössä kun tulitiin perille ja mamma nosti mut pihalle josta sitten käveltiin sinne uuteen kotiin. Siellä oli vastassa yksi äidin näköinen kiva koira ja yksi tyyppi joka kyllä haisee koiralle mutta näyttää omituiselta. Nuolin sitä suupielistä mutta se tahtoisi vissiin leikkiä. Se äidin näköinen ajaa sitä pois ja vahtii mua ihan niinkuin olisin joku pikkupentu. Kääk!
Laran ja Pedron pennut täyttävät 1 vuotta reilun viikon kuluttua. Kuvassa Dali, joka lähettää sisaruksilleen terveisiä lomamatkaltaan. (Kuva: Kimi)
Wilma-sisko kävi Porvoossa tänään ja kun matkan varrelle osui vaaka neitiä punnittiin. Tulos oli 32 kiloa, eli äitinsä painoinen!
Fari oli sileäkarvainen saluki joka tuli perheeseen vuonna 1985. Fari, eli FIN MVA Wallaby´s Cham Ribaal olisi täyttänyt eilen, 8.8., 22 vuotta. Kuvassa se on 11 vuotta ja vielä erittäin hyvässä kunnossa.
Myynnissä olevien pentujen (katso alempana blogissa) isoisovanhemmat.
Sampo oli ruskea isovillakoira. Kuvassa se oli juuri saanut ensimmäisen (ja ainoan) sertin Kouvolan näyttelyssä. Näyttelyn jälkeen turkki hävisi ja Samposta koulutettiin pelastuskoira.
Sampo oli luonteeltaan harvinaisen hyvä koira, sellainen jollaista ihmiselle ei suoda kuin kerran hänen elämänsä aikana. Sampo on myös periyttänyt hyvän luonteensa jälkeläisiinsä.
Maisa oli näyttelylinjainen englannin vinttikoira joka sai ensimmäisen (ja myöskin ainoan) serttinsä samassa näyttelyssä kuin Sampo. Molemmilla koirilla sattui myöskin olemaan syntymäpäivä samana päivänä, 20. toukokuuta.
Maisalta ja Sampoltä jäi kolme pentua: Uuno, Sasu ja Laku joista ainoastaan Laku on enää hengissä.
Sasu vaihtoi aikuisena kotia useampaan kertaan ja ehti tehdä yhden pentueenkin. Niistä Ludde on 12.6.-syntyneen pesueen isä.
LARA: Meillä alkoi talvitreenit tänään!
Mamma sai päähänsä että juuri TÄNÄÄN me ruvetaan harjoittelemaan talven vetoja varten. Kvaban mittarin mukaan ylin lämpötila on ollut tänään 26,3 ja alin 21 ja risat.
Minulle ja Pedrolle mamma puki sentään tavalliset valjaat eikä nuo naurettavat huskyvaljaat. Itselleen hän laittoi jotain urheiluhepeneitä ja lisäksi hän otti juomapullon mukaan. Sitten vuoroin juostiin, vuoroin kiitokäveltiin Humlan lenkki. Pedro ei ehtinyt pissiä juuri ollenkaan. Minulle tuli hiki. Kääk.
Nissen kasvattaja ilmoittaa että Nissen tämän aamuinen paino on 5,2 kiloa. Rufus on isoin ja painaa 6,8 kiloa, muut ovat siinä väliltä.
Saksanpaimenkoira Ladyn ja villakoira-vinttikoira Ludden pennut ovat nyt 7 viikkoa 2 päivää vanhoja, eli luovutus on ensi viikolla. Tässä pojat värijärjestyksessä sillä lailla että ekana esittelyssä on pentu jolla on kaikkein vähiten valkoista. Lisää infoa antaa pentujen kasvattaja Anna GSM 040 - 589 3960
Pentu 1. UUDESSA KODISSAAN
Pentu 2. Pitempi karva kuin 1-pennulla. Valkoinen merkki rinnassa. VAPAA
Pentu 3. Sileäkarvainen. VAPAA
Pentu 4. Pitempi karva. Valkoiset merkit rinnassa ja valkoista takatassussa. VAPAA
Pentu 5. Valkoinen merkki myös etutassussa. Pitempi karva. VAPAA
Pentu 6. UUDESSSA KODISSA
Pentu 6
Nisse. UUDESSA KODISSA.
Pennut ovat hyväluontoisia, hyvähermoisia ja vilkkaita. Äiti on puhdas sakemanni, isässä on englannin vinttikoiraa ja isovillakoiraa. Pennut tarvitsevat siis aktiiviset kodit jossa tykätään ulkoilusta. Pennuista tulee varmasti helposti koulutettavia, mukavia seuralaisia.
Mitäs tapahtuu?
Isä ja äiti sai hepulin. Isä Ludde jossa on englannin vinttikoiraa ja isovillakoiraa rakastaa juosta. Myös Lady tykkää juosta, mutta hän leikki myös mielellään pallolla tai hakee keppejä.
Lady on harmaa sakemanni. Lady on hyvähermoinen, erittän mukava tyttö joka on sopivan vietikäs. Sakemanni on erittäin helppo koira kouluttaa.
Lady on rakenteeltan "sahapukkimallia", ei siis mikään viistoperä.
Ludde-isän takana löytyy sellainen koira kuin Sampo, joka oli ruskea isovillakoira. Sampo oli tosi hyvä koira, hyvähermoinen ja kiltti. Se on myös jättänyt hyvää luonnettaan omiin pentuihin, kuten Ludden äitiin joka oli puoleksi englannin vinttikoira. (Isoisä Samposta löytyy kuva tässä blogissa 6.3.07. Sen lisäksi on kuva Ludden enosta, Uunosta 28.2.07. Isoäiti Maisan kuva on pudonnut pois mutta koetetaan päivittää se ja muitakin sukulaisten kuvia, joten pidä silmällä tätä blogia. )
Ninan ottama ihana kuva. Koira on Laran ja Pedron Masi-poika
Trålle och hans kompis (foto:Gunilla)Kymmenen vuotta sitten minulle naurettiin kun kysyin sopiiko isovillakoira pelastuskoiraksi. Selityksiä miksi se EI sopinut oli lukuisia. Valitettavasti uskoin noita "guruja" ja silloinen puudeli jäi käyttämättä.
Nyt on sama juttu suojelun puolella. Että joku kehtaakin kysyä maalimiestä PUUDELILLE.
No, juuri nyt asia ei ole ihan aktuelli. Mutta sen verran tuo asennevamma suojelupuolella ottaa pattiin että oli pakko laittaa alla oleva sitaatti tähän:
But the The Protection Bite on Command Dog falls into a category all his own. He must have the intelligence, courage, vitality, and strength to perform his function. It is for that function (stopping a man) that we will list some of the ideal candidates. The Belgian Malinois, Doberman Pincher, Rottweiler, Boxer, Belgian Tervuren, Bouvier Des Flanderes, Briard, Giant Schnauzer, Great Dane, Mastiff, Chow Chow, Standard Poodle, Akita, and the German Shepherd.Sitaatti on otettu erään ammatikseen koiria kouluttavalta jenkkifirman sivuilta.
Kuva: NinaKaikinpuolin mukava poika. Ollaan lenkkeilty n. 3x viikossa siten että minä ajan hevosella kärrystä ja Masi juoksee perässä - ja hienosti toimiikin, ei enää nykyisellään pyri hevosen vierelle vaan juoksee kärryjen takana joka on turvallisempaa sille. Hölkitään yleensä sellaiset 8-9 km kerrallaan, muina päivinä sitten vaan ihan tavallisia hihnalenkkejä ja vähän laiskaa (Masin "äiti" siis on laiska ) tottista.
LARA: tänään oli taas niin lämmin päivä että iltapäivän lenkkikin jäi lyhkäseksi. Pedro ajoi sellaisen 100 metriä pitkän jäljen. Olisikohan ollut jätkän kolmas tai neljäs jälki. Mamma yrittää nyt opettaa sitä jäljestämään. Keppien ilmaisun ollaan treenattu kotona omana erillisenä liikkeenä.
Nisse 2 päivää vaille viisi viikkoa vanha tänään.
Ja tässä lupaamani slide show. Tekstitys löytyy kun klikkaa vasemmassa alareunassa olevaa neliötä. Klikkaamalla kuvan oikeassa ala-reunassa olevaa ympyrää pääset käsiksi kaikkiin kuva-albumeihin. Klikkaa "carolaa" niin ne tulevat esille. Sieltä voi valita mielesesi albumin. Jos haluat katsella kuvia "isossa ruudussa" valitse slide show. Slide shown alareunassa voit säätää kuvien vaihtonopeuden.
Lisäsin tänään Ilkka Hormilasta tekemäni juttu kun keksin netistä tämmöisen mahdollisuuden. Juttu löytyy KLIKKAAMALLA TÄSTÄ.
Ilkka Hormila oli noin vuosi Thaimaan tsunaamin jälkeen Porvoon pelastuskoirien vieraana kertomassa Thaimaan kokemuksistaan. Hormila oli malinsa kanssa etsimässä ruumiita.
LARA: Nyt Pedro jaksaa taas leikkiä, kun mamma trimmasi sen eikä sillä ole niin kuumaa. Mutta vielä se häviää minulle näissä kamppailuleikeissä.
Pedro uusi hyeena-look!
RIKU 11 KK
