UNO

Visst är han fin, Uno ? Uno var en blandning mellan storpudel och greyhound. Ursprungligen var de fyra i kullen. Förutom Uno fanns tikarna Lilla My och Sasu samt brodern Laku. Bara Laku är i livet längre. Han bor nära St Michel.

PEDROS RIVAL OSSI

PEDRO: Beaglen Ossi hör inte precis till mina favoriter, men jag tycker han kan få den här bilden publicerad ...Matte kommer för evigt ihåg den morgonen när Ossi och jag tog ihop på verandan i Jackarby. Jag hade Ossi i ett järngrepp, men vet nu inte riktigt vad som sedan hände. Plötsligt såg jag Ossi krypa under en stol och hade mattes KNÄ mellan tänderna....Sorry sa jag åt Matte och stack iväg efter Ossi. Matte stod och svajade på stället och såg konstig ut i ansiktet. Sen gick hon och satte sig på den där vita saken som människor brukar märka sitt revir i, la huvudet mellan knäna och stönade.
Hon tog oss nog ut på vår morgontur när hon ojat färdigt. Sen när vi kom hem gick hon igen och satte sig på den där vita saken, svor och skalade av lagren av löstagbara pälsar som människor ibland brukar pressa in benen i. (Matte har nog päls på benen, men den är inte alls lika tjock och fin som min och jag förmodar att den inte heller värmer såsom min päls gör.) Men tillbaka till lösskinnen. Mattes nyaste hade fått några hål och var lite blodigt. Hon var arg som attan. Jag begrep inte riktigt varför hon var så sur. Hål växer ju igen. Åtminstone i mitt skinn. Och blod kan man slicka bort. Nåja, kanske inte det där som fanns inuti stöveln. Min nos hade möjligen rymts in i skaftet, men inte mattes.

SISUKAS KANI...

Kanit ovat tunnetusti kovapäisiä. Katsokaapa TÄTÄ

NEW PICS

Kävin läpi kännykkäkuvia ja otin muutamia pentuotoksia talteen. Ne löytyvät TÄÄLTÄ. Kuvan laatu on erinomaisen huono. Kännykkä on Nokian 6630. Tiedoksi.

TRÅLLE I SOFFAN I GÅR

PEDRO: Trålles matte skickade en riktigt ny bild på Trålle. Den är tagen i går, alltså den 23 februari.
I vårt hus blir det nog också mest att ligga och dra sej i dag, för matte klagar över att hon inte mår bra. Hon fryser, har ont i halsen och snorar och har sej. Vi tittade på något som hon kallar världsmästerskap i teven. På rutan såg man gubbar som åkte nedför en backe på jättelånga tuggben, sen flög de ett stycke i luften och alla hejade. Matte sa att en finländare fick medalj igen (!?) och så somnade hon under filten.

KAUKAINEN SUKULAINEN TRÅLLE

Ruskeanvärinen Sherlock-Holms tai kotoisammin Trålle on ruskea Hair-Lines Talismanin eli Sampon ja musta Chilin pentu, syntynyt 30.7.01. Trålle asuu Liljendalissa. Sisarusparveen kuuluu myös: musta narttu Shakakhan joka asuu Lahdessa, aprikoosiuros Shemeikka joka asuu Sipoossa, musta narttu Shahrazad joka asuu Porvoossa ja ruskea uros Sheiks-Beer, joka asuu Nokialla.
Trållen kaverina on Barbro Lönnforsin kasvatti, shetlannin lammaskoira Zorro. Kuvat on Trållen omistajan Gunilla Slätiksen ottamia.

MAMMAN ORJAT

LARA: Tänään mamma oli poissa koko päivän. Itse se sanoo olevansa töissä.
Työn jälkeen me käveltiin tosi lyhyt lenkki 16 asteen pakkasessa. Sitten mamma jatkoi sitä työntekoa kotona.
Meillä ei ole ollut ollenkaan tavallista tottista. Sen sijaan me ollaan Pedron kanssa passattu mammaa. Koko ajan se pudottaa jotain esineitä. Sitten MEIDÄN täytyy noukkia ne ylös. MEIDÄN piti etsiä mamman lapaset kun se ei löytänyt niitä itse. MINÄ olen kantanut tohveleita eestaas. Yritin jemmata toista kenkää sohvaan. Ajattelin että mamma unohtaa tohvelit kun ne ei ole näkyvillä. Mutta ei. Taas MINUN piti etsiä. Pedro joutui hakemaan hukkaamansa aktivointipalloa. Huh huh sanon minä. Tää on pahempaa kuin tottiskenttä. Toivottavasti saadaan kohta ruokaa että pääsee lepäämään.

MITEN SUSILAPSILLE KÄY?

PEDRO: Mamma nappasi alla olevan kirjoituksen keskustelupalstalta. Susitutkija Ilpo Kojola arvioi Pentti Rytkösen kirjoittamassa lehtijutussa miten Ursan laumalle mahtaa käydä kun Ursa on poissa. Niin ihmettelen minäkin. Mitä jos ne teinit ei osaa pyydystää ruokaa? Se ei ole niin helppoa kuin ihmiset luulevat.

KUHMOINEN
Pentti Rytkönen

Ursa-suden kaato lauantaina vei Kuhmoisten laumalta kuningattaren. Miten johtajauroksesta ja Ursan kahdesta pentueesta muodostuvalle pihoista koiria napsivalle joukolle nyt käy?

Selvää vastausta ei pysty antamaan edes RKTL:n susitutkija Ilpo Kojola. Kokemuksia vastaavista tapauksista ei paljon ole, ja kyseessä on yksittäistapaus, johon vaikuttaa esimerkiksi joukon ikäjakauma.

– Kun ei tiedä lauman nuorten ikäjakaumaa. Onko siellä vielä puolitoistavuotiaita naaraita? Toinen kysymysmerkki on uroksen motiiveissa. Pyrkiikö se löytämään parhaan mahdollisen kumppanin.

Jos laumassa on puolitoistavuotiaita, se voisi pariutua oman tyttärensä kanssa. Se olisi hätäratkaisu voimakkaan lisääntymisvietin paineissa, Kojola sanoo.

Pennut voivat jäädä norkoilemaan

Toinen mahdollisuus on, että alfauros lähtee kevään voimistuvassa kiimassa etsimään kumppania lauman ulkopuolelta. Se saattaisi merkitä lauman hajoamista.

Jos laumasta jäisi jäljelle vain viimekesäisiä pentuja, tilanne olisi ympäristön kannalta Kojolan mukaan harmillinen. Nuorilla pennuilla ei ole vielä kunnollista saalistuskykyä, minkä takia ne voisivat nälän pakottamina hakeutua norkoilemaan pihapiireihin helpon saaliin toivossa.

Kojola sanoo Kuhmoisten tilanteen olevan tutkimusmielessä haasteellisen. Johtajanaaraan poistamisen vaikutuksesta laumaan ei ole juurikaan tutkimustietoa. On aivan eri asia, ammutaanko laumasta aikuinen vai pentu ja vielä korostuneemmin eri asia, jos ammuttu aikuinen on toinen johtajaparista.

Kuhmoisten lauman kantaäiti Ursa lienee syntynyt toukokuussa 2003. Ensimmäisen pentueensa se teki keväällä 2005 ja toisen viime keväänä. Ursa pannoitettiin kolme vuotta sitten, ja panta toimi kevääseen 2005.

82 sutta pannoitettu

Kojolan mukaan Suomessa on pannoitettu 82 sutta. Niistä on kaadettu 22. Näistä 15 luvan perästä ja seitsemän varmistettuna salakaatona.

Kuhmoisten laumassa olisi nyt paikka yhdelle pantasudelle, mutta pannoituksen vaikeuden takia Kojola arvelee, ettei lauman susista yksikään todellisuudessa saa seurantapantaa.

Suomen susikannaksi Kojola arvioi 230–250. Määrä elää hieman koko ajan itärajan yli kulkevan susiliikenteen takia. Tänä talvena susia on kaadettu parisenkymmentä.

Ursa kulkee viimeisen matkansa pakettina Kuhmoisista Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitoksen suurpetolaboratorioon Taivalkoskelle, jonne kaikki Suomessa luvallisesti kaadetut suden päätyvät tutkittaviksi. Kallo ja talja palannevat kaatajalle, jonka henkilöllisyys pidetään visusti salassa.

VÄLILLÄ INHOAN IHMISTÄ

PEDRO: Ursa-susi ammuttiin viime lauantaina Kuhmoisissa.
Tänään kateltiin mamman kanssa ohjelmaa tuulivoimasta. Ohjelma oli kuvattu Norjan rannikolla jossa niitä härveleitä on. Ihmiset ovat rakentaneet tuulivoimapuiston (!) keskelle kotkien yhdyskuntaa. Nyt ne nuoret kotkat lentää noihin tuulihärveleihin. Joka kuukausi kuolee ainakin yksi lintu. Minun teki oikein pahaa kun ne näytti nuorta "panta"lintua joka oli ollut palaamassa kotiin. Se yritti lentää härvelien välistä mutta ei ymmärtänyt että ne ovat hengenvaarallisia. Yksi härveli halkaisi linnun kahtia.
Tällaiset jutut tekevät minut surulliseksi. Välillä minä inhoan ihmistä.

RUOKA- JA TERVEYSLINKKEJÄ LISÄTTY

Lisäsin tänään ruokintaan ja terveyteen liittyviä linkkejä tämän sivun suosikkeihin. Löytyvät NUTRITION-otsikon alla tuolla palkissa.

VÄHEMMÄN A-VITAMIINIA KUIN PUSSISSA LUKEE

Ruotsalainen päivälehti Dagens Nyheter julkaisi eilen koiramuonatestin. Artikkeli ja testi löytyy TÄSTÄ. Testin tulokset yllättävät joissakin kohdin. Esimerkiksi minun nyt käyttämä Royal Canin Maxi ei sisälläkään niin paljon A-vitamiinia kuin pakkauksessa lukee.
Pedigree kana pärjäsi edelleen tosi hyvin. Coop´s X-tra sisältää tosi vähän rasvaa ja Coop´s Optimal Balance liian vähän kuparia. Lisäksi ero ilmoitetun ja pussin sisältämän vitamiinipitoisuuden välillä on suuri. Halpa Euroshopper on selkeästi huonolaatuinen.
Alempana äkisti väsätty käännös testituloksista. (Ne löytyvät DN:n artikkelin ohessa pop up-ikkunamuodossa.)

• Seuraavat koiranmuonat olivat mukana testissä: Pedigree, Eukanuba, Hills, Royal Canin, Coop:s X-tra, Euroshopper, Purina, Doggy, Coop:s Optimal Balance och Willys.

• Analysoitiin proteiinipitoisuus, hiilihydratit, rasvat, linolihappo, omega-3, omega-6, vesi, fosfori, kalsium, sinkki, rauta, kupari sekä A- ja E-vitamiini.

Purinan Pro Plan (kana) Korkea omega-3-pitoisuus
Hyvä mutta kallis
Royal Canin Maxi
Erittäin iso ero ilmoitetun ja varsinaisen vitamiinipitoisuuuden välillä.
Eukanuba
Erittäin iso ero ilmoitetun ja varsinaisen vitamiinipitoisuuden välillä.
Hills Science Plan (kana)
E-vitamiinipitoisuus ylittää max-arvon
Korkea energiapitoisuus
Pedigree Complete (kana)
Matala omega-3-pitoisuus
Hyvä ja hintansa arvoinen
Willys
Matala rasvapitoisuus
X-tra (Coops)
Erittäin matala rasvapitoisuus. Erittäin suuri ero ilmoitetun ja varsinaisen vitamiinipitoisuuden välillä.
Doggy Original
Matala rasvapitoisuus.
Optimal Balance (Coops)
Liian vähän kuparia. Erittäin suuri ero ilmoitetun ja varsinaisen vitamiinipitoisuuden välillä.
Euroshopper
Kalsiumi ja fosfori ylittävät maksimirajat
Huono ravintotasapaino.

KIPEEEE !!!!

Söin liikaa kalkkunanpersuksia. Nyt maha on sekaisin. Siksi tänään on paastopäivä. Ainoa valopilkku on että myös Pedro joutuu paastolle.

LENKKI JA "PLATZ"

LARA: Tehtiin noin reilu viiden kilometrin kävelylenkki ja sen jälkeen oli pieni tottis. Mamma laittoi meidät maahan makaamaan. Tänään mamma ei hyväksynyt minun pienet fuskut, saakeli. No toisaalta saatiin taas hyvät palkat. Mamma oli metsästänyt 20 kiloa noita kalkkunanpersuksia ja saatiin kumpikin yksi persus.
PEDRO: Joo, tehtiin tosiaankin kävelylenkki. Tai lähinnä kiitohölkkää ja minä en ehtinyt millään merkata kaikkia penkkoja ja puita. En ymmärrä mihin mammalla oli niin kiire.
Kun harjoiteltiin tottista jonka nimi on "PLATZ" minä päätin pysyä visusti paikalla. Mamma oli tosi tyytyväinen minuun, mutta Lara sai jälki-istuntoa. No, se sai kyllä maata sen istunnon. Mutta silti. Minä söin kalkkunanpersusta ja Lara harjoitteli...
Seuraavan kerran minun pitää kuulemma keskittyä itse maahanmenoon että se menee ripeästi ja oikein.

KAMPAAJALLA

Mamma leikkasi otsatukkani äsken ja heti piti laittaa kuva nettiin!
Minä en yhtään tykkää tuosta laitteesta jota ihmiset kutsuvat kameraksi.
En muuten siitä karvojenajokoneestakaan. Onneksi ei tarvitse ajaa partaa joka päivä.
Sitten mamma luki minulle lehtiuutisen joka kertoo että minun susisukulaisia aiotaan taas tappaa. Tällä kertaa ihan lähellä, Kuhmalahden suunnalla. Minä en yhtään tykkää kun meitä koiraeläimiä tuolla lailla ammutaan. Mamma on ollut aika paljon Kuhmalahdella. Toivottavasti hän ei ota meitä mukaan seuraavan kerran. Ainakin Laraa voidaan ampua sutena niinkuin tekivät Lieksassa. Aina ei kyllä tiedä noista mettämiehistä. Kyllä ne voi luulla minuakin joksikin suurpedoksi. Mamma laittoi sen susiuutisen tänne alle.

ETELÄ-SUOMEN SANOMAT 17.2.2007:

Susijahti alkanee Kuhmoisten seudulla tänä viikonloppuna

Kuhmoisten, Kuhmalahden ja Längelmäen seudulla on valmistauduttu aloittamaan sudenpyynti jo tänä viikonloppuna. Maa- ja metsätalousministeriö on myöntänyt Pohjois-Hämeen riistanhoitopiirille luvan yhden suden kaatamiseen. Lupa on voimassa vain helmikuun 23. päivään asti.
Kuhmoislainen yksityishenkilö pyysi kaatolupaa seitsemälle sudelle, mutta ministeriö myöntyi vain yhteen. Ministeriö haluaa selvittää, onko yhden yksilön poistamisella vaikutusta muuhun laumaan.
Seudulla arvioidaan liikkuvan kymmenkunta sutta. Piirin riistanhoidonneuvoja Marko Mikkola kertoo, että monet susista käyvät pihoilla 1-4 yksilön ryhminä.

KUNNON PALKKA KUNNON TYÖSTÄ

LARA: kävelylenkki kauppaan ja sen jälkeen tottista. Muutama noutu. Meni kuulemma aika hyvin mamman mielestä. Jotain se puhui korkeasta vietistä. En minä tiedä mitä tuommonen tarkoittaa. Minulla oli hauskaa.
PEDRO: tänään hiottiin noutoliikkeen loppuosaa. Mun pitää oppia luovuttamaan noutokapulaa sanoo mamma. Sitten mamma harjoitteli taas sitä minun seuraamista oikealla puolella. Menee koko ajan paremmin ja paremmin nyt kun minä olen keskittyvinäni. Mamma ei kyllä tiedä että minä pidän silmällä meidän pihaa koko ajan....Tänään me saatiin kunnon palkat työn jälkeen kun mamma oli ostanut jotain mitä se kutsuu kalkkunanpersuksiksi. Mamma tilasi myös minulle ajan sellaiseen luonnetestiin toukokuun alkupuolella. Minä olen jonkinlaisella varalistalla. Sitten mamma plärää toko-kisojen aikatauluja koska aikoo myös ilmoittaa minut alokasluokaan.

PEKOJEN MM-KISAT UPEISSA MAISEMISSA

Pelastuskoirien 13. MM-kisat käydään kesällä Itävallan Eisenstadtissa 25.6-1.7. Kisojen kotisivut löytyvä TÄSTÄ.
Käykää vilkaisemassa millaisessa ympäristössä pekot kilpailevat. Mahtavaa. Olisi kivaa lähteä paikan päälle porukalla pällistelemään niitä kilpailuja. Soitto tai kirje minulle jos löytyy kiinnostusta. carola.isaksson(katinhäntä)pp.inet.fi

KEVÄÄN OHJELMA

18.2 klo 13-15 vedot Veckjärvi
3.4 klo 12-14 vedot Gammelbacka
17.3 klo 13 vuosikokous Kokonhalli
25.3 klo 13-16 vedot Roihuvuori
23.4. klo 18 arkitottiskurssi Kokonniemen laskettelukeskus
24.4 klo 18 kärryvedot Eestinmäki
28.4 klo 10 jälkikurssi ALO (Maarit Isaksson)
29.4 klo 10 jälkikurssi edistyneemmät kouluttaja Jari Vanhanen
15.5 jälkikoe 1,2, 3 (Minna Ekblom)
19.5. klo 10 jälkikurssi ALO (Maarit Isaksson)
20.5 jälkikurssi edistyneemmät kouluttaja Jari Vanhanen
24-26.5 Viikonloppuleiri Lintukoto (Irina Rytkönen)

TÄYNNÄ KOIRUUKSIA

LARA: Eilen, keskiviikkona meillä oli taas tottisharjoituksia pihalla. Minulla oli noutoja ja palkkana oli siansaparoa. Tein saman tempun kuin edelliselläkin kerralla. Haettuani kapulan juoksin vimmattua vauhtia mamman ohi. Mamma oli tosi härski. Se tuli ja otti minut kiinni ja laittoi odottamaan rappusille sillaikaa kun Pedro harjoitteli ja nautiskeli siansaparosta. Että otti päähän. Sen jälkeen en uskaltanut ottaa riskejä enää, koska siansaparot on tosi hyviä. Mamma kehuikin että minä tein sen liikkeen tosi hyvin! Minua nolotti kun Pedrokin katteli ja kaikkee. Mamman sanoo että minä olen täynnä koiruuksia.
PEDRO: minun kanssa mamma kertasi taas tuota FUUSS-liikettä ja sitten sain siansaparoa. Minä yritin kyllä ehdottaa mammalle että tehtäisiin mekin se noutojuttu FUUSSIN sijaan, mutta ehdotus ei mennyt läpi.
Tänään mammalla oli taas työkiireitä ja me tehtiin vaan ihan tavallinen kävelylenkki. Tuolla on taas mukavasti tyttöjen tuoksuja. Mmmmm....

PEDRON "PUUMERKKI"

LARA: tänään ei ole tarvinnut totella niin hirveästi, koska mammalla on ollut paljon töitä ja kiireitä. Se sijaan tehtiin yksi tosi pitkä kiva kävelylenkki ja monta lyhyempää.
PEDRO: Laralla on sitten helppoa kun se on tyttö. Se viis välittää reviirin rajoista ja niin tekee mammakin. Koko puumerkkausvastuu on minun harteilla. Silti mun reviirille tunki sellainen nuori pojankloppi, mun kokoinen mutta muuten suomenpystykorvan näköinen. Se kierteli täällä monta viikkoa. Mamma rupesi jopa puhumaan että sille pitäisi antaa ruokaa ja sitten pyydystää. Soitti jopa jollekin metsästysihmiselle ja kyseli loukkua. Mamma uskoo ettei tuolla koiralla ole ollenkaan omaa ihmistä. Sillä ei ollut kaulapantaa ja se oli hirmu varovainen. Yksi aamu se tuli meitä vastaan metsässä. Mamma päästi Laran irti koska luuli että minä rökitän sen jos se tulee lähelle. Pyh! Kun se näki Laran niskakarvat pystyssä se säikähti niin että laittoi ensin hännän koipien väliin ja otti sitten jalat alleen. Lara ei tietenkään voinut vastustaa vaan lähti perään. Sen jälkeen jätkää ei ole näkynyt meidän mailla.

LUMIHANKITOTTIS

LARA & PEDRO: Tänään meillä oli lumihankitottis. Ensin oli tuo "fuss"-niminen liike ja sitten oli nouto-liike. Mamma heittää sellaista isoa puupalikkaa ja sanoo "apport" ja sitten meidän pitää tuoda se jutska mammalle.
LARA: minusta se on superhauska leikki. Tänään minä juoksin mamman ohi enkä luovuttanut mun lelua ollenkaan. Mamma kutsuu sitä hepuliksi.
PEDRO: minua mamma kiitti koska minä tein noutoliikkeen niin hienosti. Mutta piti kuulemma lopettaa koska aloin käymään niin "kuumana". Mamma väittää etten kuule enkä kuuntele mitään sinä "tilassa".

HYVIÄ MIELIPITEITÄ

Alla oleva kirjoitus on tosi hyvä. Julkaisen sen kirjoittajan luvalla. Kirjoitus löytyy Aamulehden yleisönosastossa:

Enintään seitsemän suden lauma

Aamulehdessä oli (2.2) Aulis Alatalon artikkeli susilaumojen
levittäytymisestä Pirkanmaalle.Haluaisin esittää oman mielipiteeni
kyseisen jutun arvioiden oikeellisuudesta. Ensinnäkin Oriveden,Jämsän,Kuhmoisten kolmiossa arveltiin olevan reviiri kolmella pesivällä susiparilla.Kyseiselle alueelle ei millään mahdu kolmea 1000-1200 neliökilometrin reviiriä.Tila loppuu kesken ja Orivettä on hankala siirtää lännemmäksi. Toinen väite kuuluu,että Ursa olisi näiden
kolmen lauman kantanaaras.Väite on biologisesti mahdoton,koska tiedetään, että Ursa sai ensimmäiset pentunsa keväällä 2005.Susien sukukypsäksi kehittyminen kestää 22 kuukautta.Ursan ensimmäinen pentujen parinmuodostus on siis biologisesti mahdollista vasta ensi keväänä. Olen ymmärtänyt,että susikeskustelussa ei ole suotavaa ajatella loogisesti.Kuitenkin minua kiehtoo ajatus kyseisen susiyhdyskunnan kehitysmallista.Varmasti tiedämme,että Ursa sai kolme pentua keväällä 2005.Niistä yksi ammuttiin seuraavana talvena.On mahdollista,että jäljelle jääneistä toinen lähtee etsimään reviiriä ja puolisoa.Kun molemmat ehdot täyttyvät,se eroaa laumasta.
Ursa sai todennäköisesti toiset pennut keväällä 2006.Ne eivät virallisesti ebytoineet,eivätkä metsästäjät kerro havainnoistaan,jos ne ovat liian vaatimattomia.Emme tiedä niiden lukumäärää,mutta voidaan arvioida,että niitä olisi tilastollisen todennäköisyyden perusteella viisi.Koska susien elämä on riskialtista,on niistä yksi jo todennäköisesti menehtynyt. Väitän siis,että parhaillaan kuluvan
kiima-ajan päätyttyä Ursan kantalaumaan kuuluu maksimissaanseitsemän
sutta ja että Ursan pennuilla ei voi olla omia laumoja,koska lauma muodostuu vasta,kun pentuja opetetaan saalistamaan eli aikaisintaan ensi syksynä. Nykyisellään Ursan lauma on saavuttanut koon,jolla se pystyy pitämään reviirinsä,eikä lauma tule paljon kasvamaan,sillä siitä alkaa myös poistua jäseniä syntyvyyttä vastaavasti.
Vaeltavia susia Pirkanmaalla luonnollisesti esiintyy.Laatokan Karjalasta johtaa Salpausselän harjua pitkin invaasiokäytävä Etelä-Suomeen,josta sudet levittäytyvät Länsi- ja Keski-Suomeen.Vastaavasti koillisesta Pohjois-Karjalasta ja Kainuusta
Suomenselkä johdattaa sudet samoille alueille.Nämä ovat ikivanhoja vaellusreittejä.
Markku Järvinen Kuhmoinen

KONSTIKKAITA VILLAKOIRIA

PEDRO: Minä en tiennytkään että minulla on myös kirjavia sukulaisia, mutta katselin kun mamma tutkaili harlekiinivärisiä ja black&tan isovillakoiria netissä. Tässä on linkki yhteen saksalaiseen kenneliin jossa niitä HARLEKIINEJÄ LÖYTYY

NAURU PIDENTÄÄ IKÄÄ

Jos sinulla on tylsää katsele TÄTÄ

PEKOjen MM-KISAT ITÄVALLASSA

Pelastuskoirien 13. maailmanmestaruuskisat ovat tänä vuonna Itävallan Eisenstadtissa 26.6-1.7.
Eisenstadt on pieni 13 000 asukkaan kaupunki Wienistä vähän matkaa kaakkoon. Meidän mamma on EHKÄ lähdössä katsomaan kisoja mikäli aikataulut natsaa. Onko muita kiinnostuneita lähtijöitä? Kirjoittakaa mammalle: carola.isaksson(katinhäntä)pp.inet.fi

KUKA LEIKKAA KYNNET SUSILTA?

PEDRO: Tänään meidän piti mennä illalla kerhon vetoharjoituksiin. Mamma keksi lyhentää minun TASSUKARVAT sen takia. Ekaksi hän kutitti minua semmosella surisevalla koneella, sitten saksilla. Minä jo pelkäsin että hän lyhentää hännänkin alta, mutta onneksi hän unohti sen. Mutta sitten piti kuitenkin leikata kynsiä. TAAS. Yäääk. Kuulemma eivät kulu tarpeeksi nyt talvella.
Kukakohan leikkaa susilta kynnet talvella?
Kaiken lisäksi illan harkat peruuntuivat pakkasen takia. Mamma kertoi jokunen tunti sitten että Kvaban sääasema näytti 18 miinusastetta. Kun ihmiset sekoittavat vielä tuulenkin mukaan mittaukseen ulkona oli silloin 27 miinusta, mamman mukaan.
Minusta on tosi kiva olla ulkona nyt, koska mamma kasvattaa minulle näyttely(!)turkkia. Näkisitte miten paksu ja hieno se on. En kyllä tajua miten mamma tekee sitten kun turkki on tarpeeksi pitkä. Menenkö minä näyttelyyn tämä turkki päällä vai vieks hän vaan turkin sinne ? Pääsenköhän minä ollenkaan mukaan?
Oli miten oli, tämä turkki päällä ei palele.

Vedoista puheenollen..

Mun sukulais-isovilloja on käytetty vetokoirina maailman pisimmässä vetokisassa IDITARODISSA. Se on jotain 1150 mailia pitkä (en osaa laskea kilometreissä, mutta se taitaa olla aika reippaasti päälle tuhat kilometriä).
Meillä villoilla on kuitenkin yksi ongelma.
Mamma kertoi lukeneensa yhdestä puudelivaljakosta että puudelit jäätyivät kiinni hankeen nukkuessa yöllä. Aamulla niitä piti repiä irti maasta.
Meillä puudeleilla turkki kastuu ja "höyrystyy" toisin kuin arktisilla roduilla. Mamman mukaan se törppö musher sai elinikäisen kilpailukiellon. Nykyisin ei saa osallistua Iditarodiin villakoirilla.
Mucher joka on ajanut Iditarodin läpi menestyksekkäästi isovillavaljakolla on John Suter joka kilpaili villakoiravaljakolla vuosina 1988-91. Katsele kuvia Joesta ja VILLISVALJAKOSTA TÄSTÄ
Vuonna 1992 Joen tytär Esther osallistui menestyksellä JUNNU-IDITARODIIN.

MUSH !
POODLES IN IDITAROD

Iditarod is the tuffiest sled dog race in the world. The race is over 1,150 miles of the most extreme terrain in Alaska: across mountain ranges, frozen rivers, dense forests, desolate tundra and windswept coastline.
Joe Suter became famous as he participated in Iditarod whith standard poodles 1988-91. His daughter Esther ran the Junior Iditarod in 1992 - also with standard poodles. She placed third with a completion of 10,5 hours and sat track record for rookie of the year. Jr Iditarod is 154 miles long.
Today poodles are forbidden in Iditarod because of their coat. Poodles coat gets wet and that causes a lot of troubles in the cold.
View JOES SLED POODLES HERE

LÖYTYI

Sunnuntain-illan etsinnät Loviisassa päättyivät onnellisesti. Etsittävä oli löytynyt noin tunnin etsintöjen jälkeen.

HÄLYTYS

Hälytys Loviisan noin klo 19.40. Jäi meiltä väliin kenkkuilevan auton takia. Tiettävästi vanhempi henkilö kadoksissa. Toivottavasti löytyy. Ulkona nyt o,7 miinusastetta.

MUN TISKAUSVUORO!

PEDRO: Tänään oli mun tiskausvuoro! Sen jälkeen luimme sähköpostit mamman kanssa. Siinä luki että Cucusta on tullut kaksoivalio, KVA entuudestaan ja nyt TVA. VAU! En ole tavannut Cucua, mutta haluan lähettää lämpimät onnittelut CUCULLE ja hänen Mirva-mammalle. Minä jos kukaan tiedän kuinka työlästä on totella.
Eilen me treenattin mun mamman kanssa sellaista liikettä jonka nimi on "FUSS". Se alkaa niin että minä istun ja mamma seisoo mun oikealla puolella. Sitten me lähdetään kävelemään ja mamma pysyy koko ajan tiiviisti mun oikealla puolella. Kun mamma on just siinä kohdassa kun hänen pitääkin hän napsauttaa sellaista vempainta jota kutsutaan klikkeriksi ja sitten MINÄ saan namia. Lisää namia MINULLE tulee kun mamma seisoo oikeassa kohdassa mun oikealla puolella kun liike loppuu. Cool!
Lara sai namia pelkästään siitä hyvästä että hän MAKASI paikallaan ja katteli kun mamma seurasi minua.
Nykyään koko meidän elämämme on yhtä tottelemista. Lara on kuulemma ottanut ohjat käsiinsä vähän liiankin paljon syksyn jälkeen ja minä olen muuten vaan "ihan mahdoton välillä". Mitä se nyt sitten tarkoittaa.
Nykyään meidän pitää myös olla "kohteiliaita" kotona. Mamma on kuulemma alfa-mamma ja se tarkoittaa ettemme saa ryysiä ensimmäisinä ulko-ovesta ulos emmekä ensimmäisinä sisään. Meidän täytyy odottaa lupaa mammalta. Se vahtii ruokaa ja meidän pitää vaan odottaa nätisti kunnes tulee meidän vuoro. Sitten meidän pitää tuoda mammalle milloin mitäkin esineitä kun hän ei viitsi nousta sohvalta. Kerran Lara joutui jopa tuomaan uuden vessapaperirullan kun mamma merkkasi vessanpönttöä. Sic!

PITKO JA PULLA

LARA: Meidän mamma tapasi Pitkon ja Pullan mamman kaupassa tänään. Pitkon ja Pullan mamma kertoi että Pitko ja Pullakin ovat ruvenneet kirjottamaan BLOGIA. Me kävimme vilkaisemassa mitä kaikkea siellä on ja nyt tuli paineita. Mamma luki meille lakia ja kertoi että meidänkin pitää ruveta treenaamaan kuten Pitko ja Pulla! Sitten se laittoi meidät tekemään typeriä juttuja kuten paikallaoloa ja sellaista. Käääk.
Kaiken lisäksi se oli juorunut Pitkon ja Pullan mamman kanssa niin että unohti ostaa meille jotain vähän parempaa namia palkkioksi siitä että teemme noita temppuja.
Jostain keskustelufoorumista mamma bongasi sitten metsähallituksen kotisivut joista hän on niin tyytyväinen. Niissä löytyy kuulemma kuva susien ja koiran jalanjäljistä niin että nuo hölmöt ihmiset erottaisi ne jos sattuu sellainen tilanne. Hohoijajaa.
Tuolle Pitkolle vielä vinkiksi mitä mun kaveri Boa ja minä ruukattiin harrastaa. Me jouduttiin aina odottamaan autoissa kun muut treenasi ja hyödynsimme ajan tiedonvaihtoon (tätä mieltä on ainakin meidän mammat). Minä kerroin Boalle mitä uutta minä olin keksinyt hakumetsässä jotta Boakin saattoi kokeilla. Kun Boa oli keksinyt hienon jipon se kertoi minulle ja sitten minä kokeilin samaa! Yleensä meidän keksimät uudet hakuliikkeet eivät olleet mammojen mieleen.
Nykyään Boa on enemmän tai vähemmän eläkkeellä ja mulla on tylsää.
Jotta luovuus ei kuolisi pois ihan kokonaan yritän parhaani mukaan siirtää kootut konnuudet nuoremmille, lähinnä Pedrolle. Mutta se on puudeli ja yrittää olla mammalle niiiin mieliksi, niiin mieliksi. Se on ruvennut "lankkaamaan mamman saappaita" lenkillä - tai ainakin melkein - sen jälkeen kun se eksyi (!) kun me oltiin kaksistaan karkumatkalla.
Kuinka muuten koira voi eksyä metsässä ?

MAMMA: Nyt Lara ei "muista" mitä SILLE itselle tapahtui taannoin, kun pennut oli vain kolmeviikkoiset! Oltiin Stensbölessä lenkillä n klo 18 ja Lara lähti jonkun elukan perään. Minä odotin sitä yli tunnin ja kävelin sitten kotiin olettaen että koira on rapulla. Ei ollut. Eikun etsintärensselit matkaan ja Pedron kanssa kiertämään samaa lenkkiä uudestaan - vaan nyt pilkkopimeässä. Sitten taas takaisin kotiin. Mutta ei vieläkään koiraa. Nyt oli jo pieni hätä koska Lara ei olisi ikinä jättänyt pentunsa näin moneksi tunniksi. Jotain oli siis tapahtunut. Häslingin jälkeen soitto Ölstensiin klo 22. Ja, hast Du mir gesehen. Siellähän se koira oli tallessa. Muutama tuttu ihminen oli pyydystänyt neidin hänen ollessa matkalla takaisin Kevätkumpuun. Oltiin kävelty meille uutta reittiä ja sitä samaa reittiä Lara oli tulossa kotiin.
Ölstensissä vastassa oli sitten närkästynyt koira. Saatoin kuulla kommentin "Tulit vihdoin" kun se viivana pyyhkäisi istumaan autoon.
Ihmettelen miksi?
Saihan Lara sentään elämänsä kalleimman kuivamuona-aterian. 24 euroa!!!

PULKKATREENIT

Tiistaina 6.2. klo 18.00 pidetään palveluskoirakerhon koirille pulkanvetoharjoitukset Agrimarketin pihalla Hattulassa. Nyt on kaikilla mahdollisuus kokeilla miten koira suhtautuu pulkkaan.