KOSKU:- Sain mun pentuhihan leikkikaluksi. Iltaisin annan sille sellaista kyytiä että. Pomo vetää sälekaihtimet ikkunan eteen ettei ikkuna hajoo jos ote lipee. Juu, ihan oikein luit. Mutta minullahan ote pitää. Pomo jo pääsi kehumaan että hyvin on harjoitukset uponneet vaikka siitä on jo aikaa kun treenattiin puruja.

Tänään harjottelin kuusenkarakoilla - sellaisilla 4-5 metrin tikuilla. Ainoastaan Lara sai koiville kun käännyin polulla. Pomo ehti väistää.
Me tehtiin "Autolenkki" tänään. Se ei suinkaan tarkoita että lenkitettiin autoa tai autolla, vaan me ristittiin tämä pätkä Autolenkiksi. Se tarkoittaa että ensiksi ajetaan muutama kilometri tuonne lähimetsään. Siellä on tosi kiva maasto. Ja rämeoja jossa voi vilvoitella.Tänään sukelsin menomatkalla. Tulomatkalla olin kolunut niin monta ojaa että olin jo aika puhdas. Pomo laittoi hihnaan kunnes oltiin ohitettu mutaojaa!

Tein myös "Farit" kun pääsin vauhtiin.
Tässä resepti kaikille kaverille:
Valitse iso vesilätäkkö. Varmista että sen vierellä seisoo muita koiria ja ihmisiä. Ota vauhtia ja hyppää tasajalkaa keskelle lätäkköä!
Pomo kutsu temppua meidän eka sileäkarvaisen salukin, Farin, mukaan. Se keksi tän tempun metsässä kerran kun molemmat vipukat, pomo ja tytär joka istui kärryssä sattuivat seisomaan todella syvän lätäkön ympärillä.

Tuli oltua tunnin verran lenkillä kun pomo huushollasi sillä 3 km pätkällä, eli käveli hitaasti ja nautti auringosta. Eilen oli ihan paska sää, puhumattakaan sunnuntaista. Sää ei estänyt pomoa laittamasta meitä tarhaan sunnuntaina kun hän itse kävi kattomassa jotain käsipallo-ottelua tai mikä lie. Siellä kököteltiin kopeissa koska satoi kaatamalla ja myrskysi. Mutta pomo on sisustanut mökit. Meillä on paksut juuttimatot ja ihanat juuttityynyt joilla voi maata. Niitä on täytetty jollain trasselilla.

Me syödään nykyään muuten melkein ainoastaan luonnonmukaista ruokaa - aamuisin saatetaan saada pripuloita. Ettemme unohda miltä ne maistuu, kun koskaan ei tiedä, siteerakseni pomoa.
Minusta on kuulemma tullut tosi nätti poika jossa silmä lepää. Pomo piti tahallaan mua kevyenä ekana elinvuonna. Nyt olen alkanut kerätä massaa. Painan varmaan reippaasti yli 30 kiloa. Pomo tuossa lupaa mitata korkeuttakin. Nuo kotimittaukset kun yleensä eivät kerro totuutta vaan antavat liian suuria numeroita. Pitäisi olla jokin "tikku".

Aamukoira

LARA:-Tämä on kuvatesti. Katomme mamman kanssa saammeko kuvat toimimaan.

BACK IN BUSINESS!

POMO: Johan toimii!!
Langaton nettiyhteys yskii edelleen, mutta modeemi toimii. Kuvien kanssa en ehkä jaksa pulata ihan heti,mutta tekstejä taitaa tuloo taas päivittäin.

Outoja tapoja

MOSKU: - Pomo hommasi jonkun WLAN-jutun jotta se voisi kotoota laittaa juttuja tänne blogiin. Se on nyt viettänyt monta tuntia joka päivä sen WLANIN kanssa, muttei saa sitä toimimaan. Ei pääse nettiin, ei millään. (Vanha Mac on edelleen korjaamatta kun sitä pitää viedä ihan Hesaan asti).
Lopulta pomo päätti viedä sen härvelin, kukallisen kannettavan PC:nsä kera, jollekin jonka PITÄISI saada se toimimaan. TÄNÄÄN...
Epäilen...

Meidän perheessä on nykyään ihan kummalliset tavat.
Kuten kuvasta näkyy vanhalla Laralla on etuoikeuksia: se saa syödä verisiä luita SOHVASSA. Oli kuulemma peite menossa pesuun kumminkin. MINÄ söin lattialla. Sinne minut kyllä ajoi Lara...

Pomo ei osaa nukkua kunnolla öisin. Joten meillä on tämmönen rytmi: Pomo nukahtaa aikaisin illalla epämukavaan asentoon sohvaan, kirja naamalla. "22-23-aikaan se vaappuu omaan sänkyyn. Sitten se herää 01-02 aikaan eikä saa unta. Silloin se nousee taas ja rupee lukemaan, tekemään käsitöitä tai jotain muuta. Noin 04-aikaan se horjuu takaisin punkkaan ja nukkuu 07-08:aan asti!!!

Paskalla laminoitu irokeesi

MOSKU: - Taas mua toruttiin! Pomo on vimmatusti yrittänyt keksiä ihmiskakkakasan koordinaatit - siis se kasa joka sijaitsee "MEIDÄN" metsässä. Se ei ole löytänyt. Sen sijaan MINÄ kävin siellä kolmannen kerran. Ja tein itellen makeen irokeesitukan.
Mutta oi sitä palosireenihuutoa. Korvia vihloi.
Silloin kun pomo ei pääse rökittämään heti, eli saa mua kiinni rysän päältä se HUUTAA. Mie menin makaamaan viiden metrin päähän ja näytin kaikkein kauneimman ilmeeni. Sit sitä rupesi naurattamaan. Lara oli jo hävinnyt horisonttiin.

Eilen pomo kävi juttelemassa lääkärinsä kanssa. Jatkotutkimukset kuulemma ratkaisevat pääsekö pomo eroon myös korttisoonista.
En tiedä mikä se korttisooni mutta se tekee pomon hulluksi.
Ensinnäkin se sanoo että haluaa jalkansa takaisin.
???
En ymmärrä. Sillä on kaksi jalkaa niin kuin ihmisillä normaalisti on. Lara yritti selittää että sanonta tarkoittaa että pomon on vaikeata kävellä metsässä, rappusissa ja semmoisissa paikoissa koska jaloissa ei ole voimaa eikä ne vältämättä edes tee niitä liikkeitä jotka niiden pitäisi.
Tän lisäksi pomon nahka on arka. Sanoo että pahimmillaan kaikki koskeminen ärsyttää, JOPA minun todella pehmeä turkki.
Öisin pomo saa hepuleitä lakanoiden kanssa. Ne tuntuvat taas "hiekkapaperilta".

Meillä oli muuten hupaa kun pomo lähti sinne sairaalaan. Tällä kertaa se meni taksilla jota se tilasi päivää ennen että ehtii ajoissa perille.
Kun taksin piti olla pihalla kuski soitti ja kysyi missä kunnassa meidän tie on.
Samassa se ilmoitti myöhästyvänsä kymmenen minuuttia.
Pomo tiedotti sille ettei se voi myöhästyä koska pomon piti olla sairaalaassa tasan 11 eikä kukaan aja 16 km viidessä minuutissa.
Toisessa päässä kuulu räkänen nauru:
- Kyllä minä nyt myöhästyn!
MOSKU: Olisimme voineet kertoa kuskille että tämä EI OLE OIKEA VASTAUS. Pomo soitti heti taksikeskukseen ja kun sieltä ei herunut mitään se tiedotti niille että pitänee soitta lääniin!!!

Viittä vaille klo 11. Pomo oli pihalla odottamassa. Puhelin soi. Pomo vastaa:
- EN MINÄ TIEDÄ MISSÄ SINÄ OOT. TÄÄLLÄ MAALLA ON MONTA KELTAISTA TALOA. MUTTA MUN PIHALLA ET AINAKAAN OLE!!!!!
------
- SITTEN TÄYTYY OLLA KAKSI NUMEROA 21:STÄ!
MOSKU: Luulen että kuski sanoi että GPS näyttää että hän on 21:n pihalla, eli meidän osoitteessa. Me naurettiin Laran kanssa hännät kippurassa.

MUTAKOIRA

MOSKU: - Eilen oltiin 45 minuutin lenkillä - pitkästä aikaa. Tulomatkalla autoon löysin aivan ihanan ojan jossa kävin piehtaroimassa. Pomo ei ilahtunut.
Oltais tehty pitempikin lenkki, pomolla oli nimittäin sauvat joten se pysyi jopa pystyssä, mutta taivaalle kertyi tummia sadepilviä. Tuli kiire kääntyä takaisin. Pomon onneksi "maailman pisin ylämäki" oli alamäkenä. Pomo ehti juuri ja juuri itse autoon kun alkoi satamaan KAATAMALLA.



Kotona jouduin ensin pikkueteiseen kuivumaan, sitten suihkuun. Suihkusta keskusteltiin aikamme pomon kanssa, välillä aika kovaäänisesti - siis MINÄ olin hiljaa mutta pomo oli äänessä.

ETTEIKÖ KUVA VALEHTELE?

MOSKU:- Jaa, kuva ei valehtele vai? Tämä kuva valehtelee. En todellakaan nakertele tassuani.
Tylsää on ollut viime päivinä, joten tassun jyystäminen voisi olla optio (kuulin äsken tämmösen hienon sanan, enkä todellakaan tiedä mitä se tarkoittaa).
No kuitenkin.
Pomolla on jotain mitä se sanoo vieroitusoireiksi kun se haluaa eroon joistakin särkylääkkeistä.
Nyt se on lääkkeetön mutta ollaan vietetty pari todella levotona yötä. Pomo ei vaan saa nukutttua. Se ähkii ja voihkii ja kiereskelee. Joko sitä paleltaa ja se kärsii levottomista jaloist tai sitten sillä on tuskanhiki ja levottomia jalkoja. Onneksi on kirjat. Niitä se lukee kunnes se kuukahtaa - kymmeneksi minuutiksi. Onneksi on myös radiosuomen puheohjelmat joita voi kuunnella läpi yön.
SE ei kuitenkaan ole sortunut syömään niitä hillybillytabuja vaikka sillä on ne vieroitusoireet! Huonosti nukuttujen öiden takia pomo ei päivällä oikein jaksa tehdä meidän kanssa mitään. Ollaan vietetty aikaa tarhassa luita syöden ja ip:t pomon kanssa seurustellen. Se puree kuulemma hampaita yhteen ettei hermostuisi meille. Mulla on kuulemma ihailtava kyky aina vaatia jotain just silloin kun pomo haluaa levätä.

Tänään naapurin kaurapelto oli puitu, mutta nyt on satanut joten on epävarmaa saadaanko me luvattuja kaurapehkuja. Pomo menee kohta kyselemään.

Täällä lähellä paloi talo muutama yö sitten ja nyt poliisit epäilevät rikosta. Oli kuulemma palanut kahdessa paikkaa. Yksi nainen loukkaantui vakavasti palossa.

Ja tässä saatte ihailla pomon otsaa. Se taisikin tehdä syvän kumarruksen silloin kun se dyykkasi maantiellä. Otsa ei todellakaan ole NÄIN edukseen tällä hetkellä. Mutta tukka on ruvennut kasvamaan (ja hajuaisti on palannut). Polvi on hirveen näköinen ja kyljessäkin on komia mustelma.

Kestäviä luita

LARA: - Mamma antoi meidän tuoda vanhoja kaluttuja luita sisälle. Kunpa keksis helpomman keinon päästä käsiksi luuytimeen!

KAATUMISKIELTO NURIN...
LARA: Nyt mamma on rikkonut "kaatumiskiellon" jo kaksi kertaa.
Tänä aamuna väisteltiin vastaantulevaa koulukyytiä, pikkubussia. Mamma veti Moskua lähemmäs itteään sillä seurauksella että kompastui Moskun takajalkaan. Ei tainnut olla ihan puhdas krav-magakaatuminen kun ensin osui polvi asfalttiin, sen jälkeen kylki. Ilmeisesti tällä kertaa sattui koska mamma voihki ja ähki eikä suostunut nousemaan.
Taksikuski peruutti autonsa meidän viereen ja tuli kysymään vointia. Ei ollut paljon parjattu Kajon kuski vaan Erikssonin. Siinä vaiheessa mamma totesi ettei MIKÄÄN ollut mennyt rikki, ei luita, ei pää, ei kamera eikä puhelin. Taksikuskille se sanoi kuten asia on, että syö lääkkeitä (cortisoni) jotka vievät jalat.
Joitakin viikkoja sitten se lensi selälleen "kesäliukkailla". Oli just satanut ja mammalla oli vanhat kumisaappat yllään. Maa oli liejuinen ja yhtäkkiä se vaan makasi selällään. Silloin se jäi siihen fiilistelemään ja ihmettelemään kun ei mihinkään koskenut. Sanoi jälkeenpäin että olisi pitänyt nähdä se uusintana, slow motionissa.
Oli muuten ruotsalainen firmafutisjoukkue jolla oli sellaiset säännöt, ettei maalia hyväksytty ennenkuin se nähtiin uusintana ja hidastettuna...Mutta niillä ei ollut kameraa vaan maalintekijä joutui uudistamaan temppunsa! Ei kuulemma ollut ihan helppoa.

Hyvässä lykyssä se mamman sukellus ravisteli irti selkärangassa olevat metastasit! Se kaatui nimittäin sille syöpäpuolelle. Itse toteaa etteivät ne luut voi hirmu huonossa kunnossa olla koska ne kesti tällin.

Punajuurimehusta, jota mamma litkii aina välillä, löytyi mielenkiintoista tietoa. Mamma juo sitä koska se on hyväksi maksalle. Nyt tutkijat ovat todenneet että se myös lisää suorituskykyä. Punajuuressa on paljon nitraatteja ja ne vuorostaan vähentävät hapen kulutusta rasituksessa. Tutkimuksen mukaan rasituskestävyys parani noin 15 prosenttia. Veren nitraattipitoisuus nousee tietenkin, mutta verenpaine laskee.

Mamma selvisi pienellä polviruhjeella

LARA: -Eilen oltiin metsälenkillä ja Mosku kieri ihmisenpaskassa. Sitten se paini mun kanssa ja sotki mun hienon kauluksen sillä seurauksella että mamma pesi MINUT kun luuli minua syylliseksi.
Mamma keräsi luotokuvia - värejä, se sanoo. Niitä se hyödyntää kun se suunnittelee jotain ihme juttuja itelleen.
Keskiviikkona se aloitti sekä ompelu- että kudontakurssin. Kudonta on täällä ihan lähellä, vanhan seuratalon yläkerrassa. Askeettiset ovat olot, kertoo mamma. Sinne pääsee muulloinkin kuin kurssi-iltana, mutta pakkasraja on -10 astetta!!!

Pantterisienikö?

Rikollinen

Larakin seuraa kivikautisdieettiä. Maanantaina se pyydysti jäniksen.

MOSKU: - Lara on rikollinen. Tai oikeestaan pomo.
Lara nappasi maanantaina meidän aamulenkillä ison pikkujäniksen (metsästyslaki ei salli tän tyyppistä metsästämistä). Mulle se ei antanut mitään! Me mentiin sivutielle syömään koska Tomi ja sen keskarit tulivat meitä vastaan. Mamma ehti jo ihmetellä miten se saa Laran kiinni. Sehän halusi pitää saaliinsa itsellään. Mutta sen verran se kunnioittaa pomoa että totteli "hihna"-komentoa.
Minä sain ryövättyä itelleni vähän perskarvaa ja yhden takajalan.
Lara oli paksu kuin michelinukko syötyään sen rusakon eikä saanut ruokaa kotona kuin seuraavana iltana.
Minä sain sentään herkkuaamiaisen kun pomolla sattui olemaan lihaa, mahaa, laardia ja munuainen jääkaapissa. Karvattomia!

Eilen oltiin pomon kanssa sienimetsässä. Sen mielestä on niin ihmeellistä kun voi mennä metsään hakemaan ruokaa, noin vaan. Jääkaappi alkoi kuulemma olemaan tyhjä eikä pomo viittinyt lähtee kaupunkiin ostoksille.
Tottista meillä ei ole ollut edes nimeksi - ellei lasketa pomon normaalia arkipäivän komentamista tottikseksi.

Pomolla on abstinenssioireita kun se vähentää sitä hillybillyheroiinia. Se ilmenee väsymyksenä joten me kaikki ollaan nukuttu ihania pitkiä päiväunia viime päivinä.
Ja nyt on sitten nähty sellainenkin ihme kuin että pomo ajaa partaa...
Jostain kumman syystä tukka on ruvennut kasvamaan vasta nyt, mutta leukaan ja nenän alle on kasvanut tiheä karvaverkosto jo kauan.
Me ollaan Laran kanssa hihitelty tätä. Varsinkin kun se silloin menneellä viikolla lähti sinne työkaverinsa näyttelyyn, parrakkaana ja leuka valkoisena hammastahnasta!!!!
Ei ihme jos ihmiset tuijottaa... Se näytti raivotautiselta. Että meitä nauratti.
Se ehti käydä Liljendalin Salessa ennenkuin se kirjaston vessassa itse huomasi miltä näytti.

Sunnuntaina pomo kävi Porvoon koiranäyttelyssä kattomassa miten Oven fila brasileiro Cosmo pärjää. Se sai punaisen nauhan eli EHn (erittäin hyvä) avoimessa luokassa. Ovella oli myös mukanaan 4,5 kk vanha Shaka, tiukka fila joka "puri" mammaa. Rotutyypillinen hauveli. Ovella on jo nyt kädet täynnä sen kanssa. Huh huh. Ehkä pomo osaa arvostaa meitii sakemanneja nyt! Vaikka minä olen kuulemma turhan tiukka (haukkumisen suhteen) enkä aina osaa kävellä nätisti hihnassa.


Shaka on vasta 4 kk vanha, mutta tiukka fila. Tässä saa toinen koira kyytiä..

Tapahtumia joka lähtöön

MOSKU:- Viime keskiviikkona päästiin pitkästä aikaa rannalle leikkimään. Oli tosi lämmin ja hieno päivä.
Eilen oli todellinen showpäivä, kun pomo meinas polttaa meidän talon. Se leipoi spelttileipää ja yhtäkkiä levisi taloo palaneen haju. Kun pomo avasi uuninluukon sieltä löi oikein kunnon lieskat. En ole koskaan nähnyt pomon niin ripeänä. Tulihan = kuumuus, happi ja materia. Jos poistaa yhden elementin tuli sammuu. Pomo valitsi tukehduttamisen, eli luukku kiinni, ikkuna kiinni, sitten se raijasi uunin vierellä olevat PAPERIKASSIT joissa lisää paperikasseja eteiseen, kytki matkalla sähköt pois ja nappasi tulomatkalla eteisen maton kainaloon. Keittiönovi kiinni ja keittiöön pomo sitten jäi enkä tiedä mitä se teki. Ainakin tuli sammui. Pomo tärisi kuin haavanlehti kun se oli saanut tulen sammutettua.

Minäkö muka päätön. Nyt minuun on ruvennut kerääntymään massaa, muuten.

MOSKU: Pomo kulkee muutaman lenkin noissa Feelmaxkengissä. Kyllä meitä Laran kanssa nauratti nuo hassun näköiset ihmisen tassut. Sinisissä villasukissa, punaisissa tossuissa. Pomon logiikkaa kulkee jotenkin niin että luuston energia lähtee aina varpaista saakka ja siksi pitää huoltaa jalkoja tosi hyvin. Se on nyt ruvennut paapomaan niitä. Ottaa jalkakylpyjä himalaijasuolassa. Siinä on kuulemma yli 80 mineraaleja, eli kaikki mineraalit.
Lääkitystäkin se vähentää koko ajan. Se on ihan kivaa koska nyt sen pää alkaa kirkastua kun se ei enää kulje hillibillyheroiinipöhnässä koko ajan. Eikä se enää hermostu niin herkäst kun ei ole niin tukala olo.Suu sillä kuivuu ja on haavoilla mutta sekin varmaan paranee.
Lääkäri käski kuuntelemaan kroppaa että ne voi reagoida jos/kun tapahtuu huononemista. Miten kukaan kuuntelee kroppaa jos on huumeet päällä? Pomo on nyt päättänyt päästä sellaiseen kuntoon ettähän joko juoksee, hölkkää, kävelee tai ryömii puolmaratoonin joku päivä.

Kultturipippalot jatkuu. Eilen se kävi katsomassa tökaverin näyttelyä. Christer Gren yllätti kaikki. Kukaan ei tiennyt että se maalaa öljymaalauksia. Pomo osti yhden: Väntan. Se on vielä siellä näyttelyssä. Yllä oleva kuva on Samariamission Miniatyyrinättelystä Ilolassa. Miniatyreja on joka lähtöön mm Titanic, Eiffeltorni jne. Miniatyyrit on valmistettu Samariamissiossa jossa jätkät ovat rehabilitoitumassa. Kannattaa ehdottomasti käydä.

Kiireinen viikonloppu

LARA: - Mamma kävi tänään istumassa 40 minuuttia jossain suolahuoneessa. Siellä hoidetaan kuulema keuhkoja. Toivottavasti sen hengitys paranee koska viime aikoina meno metsässä on hidastunut kun sen henki ei kulje. Nyt on lisäksi mamman kannalta kaikkein hankalin keli: märkää märkää märkaa troooppista trooppista trooppista. En minäkään viihdy!Kohta homehdutaan kaikki.

Meidän pikkumamma ajoi jotain inssiajoa tänään ja nyt sillä on taskussa ihan freessi kuormaautokortti. Kävi up-greidaamassa tavallisen ajokorttinsa koska kohta kuormaatuokortit kallistuu.

Eilen, sunnuntaina, satoi kaatamalla koko päivän. Me tehtiin silti tavalliset lenkit. Mamma veti atomiviitan ylleen... että se on huvittavan näköinen siinä.

Lauantaina se oli itteesä niin tyytyväinen kun kävi kerjäämässä veteraaneille rahaa. Niillä on joku porukka joka kokoontuu joka vuosi samaan häppeningiin. Me syötiin luita tarhassa.
Mosku ei päässyt jäljentekoon koko viikonloppuna.

Ja juu. Sainhan makeet naurut ennenkuin jätkä lopulta suostui pitämään sen uuden nenärensselinsä...Mamma joutui tuunaamaan sitä vähäsen, muuten Mosku taitavana sakemannina sai sen pois nyplättyä nenältään. Eipä oo mamma tarvinnut käyttää sitä aamun Pallen lenkillä kun sen yhden ainoan kerran.

KERÄILIJÄKOIRA

LARA:- Mekin ollaan Moskun kanssa kuulemma siirtymässä kivikautiskoiradieettiin. Mammalla on tapana "metsästää" ja "kerätä" ruokaa aamulenkillä ja osallistutaan parhaan kykymme mukaan. Mustikat ovat hyviä. Niitä mamma on keräännyt harva se aamu. Osan se kuivaa, osan se syö tuoreena aamiaiseksi. Sitten se kerää sieniä ja nyt on puolukat tulossa.

Totesin tässä eräänä aamuna että mamma olisi saanut varsinaisen proteiinipommin ihan ilmatteeksi. Kastematoja ja toukkia oli liikkeellä vaikka kuinka! Mutta se ei syö matoja. Vuohen- ja lampaanjuusto korvaa ne.

Eilen kun se mietti päänsä puhki mistä se saisi kokonaisia pieniä saaliseläimiä nahkoinen sisälmyksineen mulle ja Moskulle se keksi KÄÄRMEENRUOAN. Se lupaa ottaa asian puheeksi meidän ruokatoimittajan Tomin kanssa että se tilaisi hiiriä ja rottia meille. Sen lisäksi popsitaan lihaa, mahaa, munia, sisäelimiä, eläinperäistä rasvaa ja ihania lihaisia luita. Hilareita me ei tarvita. Eikä ihminenkään niitä tarvii.
Me syödään kaikki ruoka raakana.

TEATTERILAIVA:


Viime keskiviikkona mamma ja sen kaveri oli teatteriristeilyllä Maritalla.
Ei kuulemma ollut itse teatteriesitys kovin kummallinen. Mamma sanoo sitä kesän pohjanoteeraukseksi. Risteilynä kuitenkin ihan ok juttu vaikkakin alkoi satamaan. Me istuttiin Moskun kanssa tarhassa koko illan.
Onneksi on ne uudet kopit. Ne ovat tosi viihtyisät. Nyt mamma metsästää kaurakuivikkeita. On kuulemma hirveen vaikeeta löytää tänä päivänä. Jos se löytää meistä tulee varmaankin puniaisia koiria koska kaura värjää turkin. Mutta se ei haittaa meitä kun ei olla valkoisia eikä näyttelykoiria.

Back to kivikausi

LARA. - Nyt minä kirjoitan, koska Mosshe ei taida ymmärtää mamman höpinöistä mitään.

Mamma on tässä perehtynyt kivikauden dieettiin, ja nyt se on jopa siirtynyt syömään kuten kivikautinen ihminen. Se on kuulemma tosi helppoa. Maitotuotteet vex, vehnä- ja muut viljat pois. Ainoat sallitut ovat speltti ja kaura.

Juttu menee silleen että yli puolet ruoasta, 50-60 prossaa proteiineista tulee lihasta ja kalasta. Omega kolmosen ja kutosen välillä täytyy pitää balanssi koska kutosta saa helposti liikaa lihan myötä. (Ellei pysty syömään pelkästään luomu-tuotettua lihaa.) Tasapainottaminen tapahtuu kalan avulla.

Sitten se on kattonut veriryhmädietiistä mitä vihanneksia, marjoja ja hedelmiä se saa syödä.
Ateriasuunnittelu on tosi helppoa sanoo mamma.
Aamulla sillä ei ole kuitenkaan nälkää joten me mennään ekaksi lenkille kaikki. Sen jälkeen mamma fiilistelee mitä mieltä maha on. Matkalla se on ehkä löytänyt lihavan madon = vuohenjuustopalan, luumuja, muutaman saksanpähkinän tai kananmunan.
Niitä se sitten mussuttelee.

Lounas sisältää ehkä vähän lohta, jokunen vihannes ja jälkkäriksi marjoja.
Iltapäivällä löytyi taas metsästä joku öttiäinen = lihapala, juustopala, vihannes, banaani.

Illalla, kun tullaan metsästys-ja keräilylenkiltä syödään pääateria jota mamma rakentaa lihan/kalan ympärille.

Eilen pomo tapasi uuden lääkärinsä joka ihmetteli miten kaikki "arvot" on taas parantuneet. Mamma ei paljastanut.
Ainoa kielto mikä sillä on päällä on "kaatumiskielto" koska luusto on hauras vaikka sekin on vahvistunut. Tän takia me jätetään haku vähäksi aikaa.
Mammasta on enemmän riesaa kavereille metsässä niin kauan kun hän syö cortisonia. Se vie jalat (vaikuttaa isoihin lihaksiin), vahvistaa tohtori. Ei tarvii olla kuin pieni tupsu niin pomo on turvallaan. Ja sitten menee hermo eikä kellään oo kiva. Joten Mosshe keskittyy kuulemma jälkeen nyt vähäksi aikaa. Sen lisäksi että se keskittyy opettelemaan miten kävellään nätisti hihnassa!!! Siinä mammalla onkin tekemistä. Nyt se osti jonkinlaisen riimuhärvelin jonka pitäisi auttaa... Odotan innolla seuraavaa lenkkiä että saa hihitellä kun Mosshe kulkee banaanina...

Tänään oli harvinaisen ilkee aamu. Kaikki kylän kissat oli liikkeellä.
Ruoasta vielä sen verran että meistä koiristakin tulee kivikautisotuksia pikkuhiljaa - ainakin pääpiirteittäin.

Se tarkoittaa varmaan että päästään ihan oikeesti METSÄSTÄMÄÄÄN!!! Luulen ainakin. Vihdoin saadaan syödä hiekkakuopan jäniksen - joka loikki pihalla toissa aamuna, kele.

VIHDOIN

LARA: Nyt on tarha vihdoin valmis. Ollaan vietetty muutama iltapäivä siinä. Ilma on kauheen hiostava eikä sisällä ole ollenkaan mukavaa. Pomo kärsii ja valittaa. Lisäksi sille iski joku flunssa päälle - ei sika - nokka sillä vuotaa ja maha on kipee. Se on nukkunu enimmäkseen viime päivät.


TERVETULOA KOTIIN!

Mamma sai uuden invalidivessan. Se tervehti meitä iloisesti pihalla tiistaina!!!
Mosku muuten pissii kuin tyttö - vieläkin...
Meistä muista se on on hyvä asia. Nyt se ei lorauta mun päälle niinkuin jätkät tuppaa tehdä eikä se valuta pissaa pitkin omaa mahaa ja tassuja.

Jäljestyskausi alkaa nyt

MOSKU: - Meillä on ollut tosi seesteinen viikko, monesta eri syystä. Keskiviikon hakutreenitkin peruuntui.
Nyt alkaa kuulemma minun kohdalla jäljestyskausi. Pomo on löytänyt jonkun tosi hyvän paikan Virvikin suunnalla.
Mutta ensin mulle opetetaan esineiden ilmaisun. Pomon mielestä jälki kun on esineiden etsimistä. Pomon ongelma oli vielä eilen ettei se oikein tiennyt millaista ilmaisua peko/kisakoiralle pitäisi opettaa. Siihenkin ongelmaan löytyi eilen ratkaisu. Kiitos Jennille, sanoo pomo!
Aluksi riittää kuulemma kontaktinotto.

Stay tuned!
Raportteja tulee taatusti...

Laajennettu fobia

POMO: Edelleen riippuvainen muiden tietokoneesta. Siksi paussi kirjoittamisessa.

Mosku on kehittänyt fobian.
Eräänä iltana - siitä on jo viikkoja - se säikytti melkein hengiltä pienen sammakon. Ja päinvastoin. Sammakko loikkasi toiseen suuntaan, Mosku toiseen. Mina nauroin...
(Miten muuten sammakko pystyykään hyppäämään niin korkeelle??)
No, tämän järisyttävän insidentin jälkeen herralle on kehittynyt jotain mitään voisi sanoa laajennetuksi sammakkofobiaksi. Nyt epäillään kaikkea. Viimeksi eilen illalla Virvikin lenkillä loikattiin - juu, MINÄ myös.

Perjantaina jätkää rokotettiin.
Painoa on 30,5 kiloa, totesin.

Nyt pystymme taas menemään hiekkakuopalle kun ei tarvii pelätä käärmeitä.
Torstaina iltapäivälenkillä jätkät löysi taas vanhan kamunsa - sen jättikokoisen rusakon. Minä seisoin hiljaa paikallani.
Ne onnistui saamaan kaverin ylös. Onhan se jo muodostunut rutiiniksi että sitä ajetaan takaa ainakin vähän aikaa, että jänis pysyy vetreänä.
Jänis tulee hirveetä vauhtiä rinnettä pitkin eikä huomaa minua kuin ihan viime tingassa. Kolari oli tosi lähellä.
Näen jo otsikot...
Tällä kertaa koirat tule takaisin hyvin nopeasti. Juu, Lara myös?
Tosin se sitten hetken päästä hävisi omille teille.
Me lähdettiin Moskun kanssa kotiin ja lady saapui myöhemmin, närkästyneen näköisenä, märkänä ja liejuisena:
- Et taaskaan odottanut minua-ilme naamassa.

Nomen est omen

MOSKU: - Lara on iloinen. Me tehtiin pitkästä aikaa kunnon iltalenkki omassa metsässä eilen illalla. Lara kävi tutkimassa elukoiden kaikki ruokajemmat, mutta pysyi meidän kanssa eikä hävinnyt mihinkään tällä kertaa.

Pomo tutki päivänä eräänä mitä nimet merkitsee.
Hän sanoi jotain hienoa tyyliin NOMEN EST OMEN mikä kuulemma ihmiskielellä tarkoittaa että ihminen vastaa nimensä. Minua pomo kutsuu mm Mosheksi eli Mooses. Mooses tarkoittaa: häntä jota pelastettiin vedestä...

Vodaa, ukkosta ja kuolleita koneita

LARA: - Mosku putosi taas jorpakoon.
Eilen illalla mentiin mamman kans kävelylle Virvikiin. Tassuteltiin rannalle ja mamma sai kaiken lisäksi päähänsä tehdä jotain voimistelujuttuja laiturilla. Kääk!
Yhden venepaikan kohdalla on kaksi puista kolmiota. Ne on vissiin tehty suojaamaan sitä venepaikkaa. Mosku meni seikkailemaan märillä tassuilla toisen päälle. Puut oli liukkaat eikä tassut pitäneet ja se tekee tosi kauniin sukelluksen mereen, pää edellä, kroppa kauniisti ojennettuna. Teknisestä suorituksesta 8,5 pistettä, taiteellisesta vaikutelmasta 9.
Minä hätäännyin ihan oikeesti kun se pulikoi siellä alhaalla. Mamma totesi "nyt ollaan pulassa". Mamma lähti kävelemään rantaan päin ja kutsui Moskua, mutta Mosku ei tajunnut vaan yritti paniikissa nousta laiturille. Eihän se onnistunut kun matkaa on yli metrin. Mamma jemmasi avaimensa sun muut tavaransa taskuihin, meni laiturille maaten ja onnistui kytkemään Moskun hinaukseen. Sitten hän ryömi mahallaan laituria pitkin sen 20-30 metriä. Tällä puolella laituria oli vene joka paikassa ja Moskua piti saada kiinnityskettinkien, köysien ja paikkajakajien alta.
Mosku veti välillä selkäuintia, välillä perhosta, välillä sammakkoa tassut pinnan YLÄPUOLELLA. Välillä se keksi kuinka oikeesti uidaan, mutta alkoi vissiin väsyä niin paljon ettei tekniikka pysynyt käpälissä. Mamma oli läpimärkä jo tässä vaiheessa.
Normaalisti hän ei pysty sen sairauden takia makaamaan mahallaan, nyt se ei huomannut kuulemma mitään. Se ei onneksi kuitenkaan hätäänny tämmösistä - me panikoitiin Moskun kanssa.
Lopulta Mosku sai takatassut pohjaan ja pääsi lepäämään hetkeksi. Se oli ihan naatti. Mamma yritti sitten houkutella sitä rannalle mutta se vaan pyrki laiturille. Kesti hetken ennenkuin Mosku tajusi että pystyy käppäilemään pois.
Tämä oli toinen kerta kun jätkä putos jorpakkoon..Muttei se ollut moksiskaan.

MOSKU: - Viime perjantaina Lara notku ovenraossa kun pomo istui syömässä keittiöpöydän äärellä. Kaukana taivaalla leimahti ja kuului vaimeata ukkosen yrinää. Hetken päästä salamoi uudestaan, mutta jylinä oli vaimeampi.
Pomo mutisi jotain tyyliin "no eipä ollut häävi ukkonen" koska se toivoi kunnon myräkkää puhdistamaan ilmaa.Kukaan meistä ei viihtynyt kun oli niin painostava ilma.
Pomo ehti just mutista tuon lauseen niin Laran viellä, korien sisällä leimahti komea tulipallo ja kuului MEEEEEEEGAPRÄKKKKKKS!!!!!!
Pomo totesi heti että "siinä meni modeemi".
Myöhemmin se totes että meni myös tietokone!

Laralla on kovat hermot, se ei hätkähtänyt tuosta pamauksesta. (Kerran kun se oli vain reilu vuotias salama iski kamalalla rytinällä sähkötolppaan just kun pomo ja Lara olivat ohittamassa sitä).
Minäkin haluan tulla yhtä rohkeaksi kun se.

No tiedoxi nyt blogin lukijoille että tänne ei vähään aikaan ilmesty kuvia. Tekstejä tulee silloin kun pomo osuu sopivaan koneeseen. Lara ja minä yritämme puolestamme olla aiheuttamatta tekstejä...

Häikäisevä mies Vatikaanista

POMO:- Kyllä tarjosi suomalainen seurakunta upean urkukonsertin porvoolaisille tänä iltana. Vatikaanin urkuri Gianluca Libertucci oli kerrassaan häikäisevä.
Repertoaari alkoi 1600-1700-luvun musiikilla (Bach) ja eteni pikku hiljaa vuosisatojen läpi loppuen Cesar Franckiin, eli oltiin 1800-loppupuolella. Väliin mahtui Buxtehudea, Mozartia, Lisztia, Mendelssohnia and you name it.

Kyllä on taitava tuo Vatikaanin mies. Sen lisäksi että tuntui kuin hänellä olisi ollut kokonainen symfoniaorkesteri piilossa uruissa, laittoivat hänen tulkintansa kuulijan mielikuvituksen vaivatta liikkeelle. Tämä mies ei ujostele, vaan lataa täysillä. Oli upeeta!!!! Kerta kaikkiaan.

JA KAIKKI TÄMÄ TARJOTTIIN ILMAISEKSI. Uskomatonta.
Mitä mahtoi Madonnan liput maksaa....

Konsertin jälkeen ehdittiin vielä tunnin lenkille koirien kanssa Tarkkisiin.
Eikä taas voi kuin ihmetellä missä ihmiset piileskelee.
Aivan upea ilta, täysikuu ja kaikki.
Autosta noustiin 22.22 ja autoon noustiin about 23.15. Sinä aikana törmättiin menomatkalla yhteen lenkkeilijään. Tulomatkalla meitä ohitti yksi fillaristi. Autoja oli kylläkin liikkeellä.
Kerran kummastelin tätä asiaa tyttärelleni. Kuivasti hän totesi että suomalainen raahautuu ulos vain silloin kuin se haluaa juoda...
Eihän se ole totta, ei?

Laumikset ja palveluskoirat luvanvaraisiksi?

POMO: Maailman johtava kotkotusmaa Ruotsi haluaa tiettyjä koiranrotuja luvanvaraisiksi.
Vaarallisimmiksi luokiteltaisiin mm laumanvartijat eikä niitä saisi pitää lemmikkeinä. Eli ne olisivat puhtaasti työkoiria. Omistajan pitäisi olla erityiskulutettu!

Luvanvaraisiksi tulisi myös palveluskoirat. Vain 18 v täyttänyt saisi luvan pitää sellaista. Lisenssiä ei mynnettäisi rikollisille eikä eläinrääkkääjille. Koiran testi pakollinen ennen 2 v. Omistajankin käytävä koulutuksessa.

Kolmas kategoria on isot koirat joista VOI tulla vaarallisia väärissä käsissä. Omistajan tulisi kouluttautua (esim pentukurssi). Ei kuitenkaan vaatisi lisenssiä!

Viimeinen kategoria on: muut rodut. Ei lisenssiä.

Että silleen.
Pienet koirathan ei koskaan hyökkää kenenkään kimppuun eivätkä ne osaa purra....

Juttua aiheesta tämän päivän Aftonbladetissa www.aftonbladet.se